maanantai 18. elokuuta 2014

Lohisashimi, retiisiä ja wasabimajoneesia



Kun asuu maalla ja lähin sushiravintola on vartin matkan päässä, ei kovin usein tule hetken mielihalusta haettua take awayta. Raakaa kalaa saa onneksi myös lähikaupasta. Joskus ihan tuorettakin.

Vaikka en ole suurin sushin ystävä (oikeastaan olen oppinut pitämään siitä vasta viime vuosina, eli yli kymmenen vuotta myöhässä), on tuoreessa raa'assa kalassa jotain syvästi tyydyttävää. Puhdasta, raikasta ja aitoa. Toki graavatut kalat ovat omalla tavallaan myös hyviä, mutta jotenkin suolaus vie kalasta mennessään sen pyöreimmän pehmeyttä ja yksinkertaisuuden. Raakaa kalaa sellaisenaan on vaan toisinaan saatava. Ihan kuten tartaria.

Lohen alle viipaloin mandoliinilla seitin ohuita siivuja retiisistä ja dippausta varten sekoitin wasabimajoneesin (Hellman's käy hyvin, jos ei ole omia kanoja) ja tumman soosin soijasta, vaahterasiirapista ja valkosipulista.

torstai 14. elokuuta 2014

Fenkolisorbetti


Olen vähän huono käyttämään kehuvia ylisanoja, vaikka nyt jos koska olisi niiden paikka. Tämä fenkolisorbetti, kun oli ihan tosi, tosi, tosi hyvää. Niin kun ihan älyttömän hyvää. Siitäkin huolimatta, että siitä tuli aavistuksen liian makea. Käytin 90 grammaa sokeria, mutta 75 grammaa tähän määrään riittäisi varmasti.

Idea sorbettiin tuli, kun maistoimme omien fenkoleiden pehmeitä latvakasvuja. Omalla kasvimaalla nuo fenkolit kasvavat vähän eri näköisesti kun kaupan italialaiset: itse mukula on ohut hujoppi, latvassa on komeilee tuuheat lehdet ja kokonaispituutta kasvilla on yli puoli metriä. Mutta se maku! Aivan huumaava, puhdas ja raikas lakritsan ja aniksen maku. Oli melkein vaikea uskoa, että jokin kasvi voi maistua sellaiselta.

Käytin myös fenkolin juuren, jonka maku sellaisenaan toi läheisesti mieleen palsternakan. Täydellistä sorbettiainesta siis. Harmittavasti fenkolia ei taida saada ostettua kokonaisena juurineen, mutta jos saat käsiisi, niin tee tätä.



200 g kokonainen fenkoli (juuri, mukula ja lehdet)
200 ml vettä
75 g sokeria
(sitruunamehua)

Laita kattilaan sokeri ja puolet vedestä. Kiehauta ja jäähdytä.

Puhdista fenkoli ja erityisesti sen juuri hyvin mullasta. Leikkaa koko fenkoli noin sokeripalan kokoisiksi paloiksi ja laita ne blenderiin lopun veden kanssa. Aja fenkoli sileäksi.

Paseeraa syntynyt fenkolismoothie hyvin siivilän läpi ja purista massasta kaikki neste pois. Jäljelle jää kuivaa kuitumasta massaa, jolle voit keksiä käyttöä. Itse en keksinyt.

Sekoita paseerattu fenkolineste ja sokeriliuos. Maistele ja lisää halutessasi tilkka sitrunamehua jos kaipaa happoa. Jäähdytä lähelle nollaa. Aja seos jäätelökoneessa ohjeen mukaan.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Mesiangervoa NYT!


Yksi harvoista villiyrteistä, joita tunnistan ja osaan jotenkin hyödyntää on mesiangervo, joka ainakin meillä päin on juuri nyt kukassa. Viime vuonna mesiangervoa sai poimittua jo pari viikkoa aikaisemmin.

Kukan tuoksu ja maku on voimakkaan karvasmantelinen ja se vahvistuu entisestään kuivatetaessa. Annostuksen kanssa kannattaa olla siis maltillinen. Yhden yliannostetun jäätelön jälkeen olen suhtautunut siihen aika varovasti. Maku sopii hyvin jälkiruokiin, kekseihin ja kakkuihin.

Mesiangervoa löytyy helposti hiukan kosteammista paikoista teiden ja ojien varsista ja kukkiessaan se on hyvin helppo tunnistaa.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Uusia perunoita ja pinaattia




Oikeastaan kaikki keittokirjat tulee luettua alkuperäiskielellä. Käytännössä siis suurimmaksi osaksi englanniksi ja välillä suomeksi. Näin Eensinnäkin siksi, että oikeasti itseä kiinnostavia kirjoja ei käännetä suomeksi tai jos käännetään niin pitkän ajan päästä niiden alkuperäisestä ilmestymisestä. Toisekseen siksi, että kääntäminen on kamalan vaikeaa. Vaikeampaa kuin aivokirurgia. Ei siis se että ymmärtäisi mitä alkuperäiskielessä on tarkoitettu, vaan sen pukeminen sanoiksi suomeksi kauniilla ja tarkalla kielellä.

Cook spinach until it starts to wilt.

Kyllähän sen tietää mitä pitää tehdä: kypsentää pinaattia nopeasti niin, että sen menettää tuorean notkeutensa ja väri syvenee tummemman vihreäksi, mutta kuitenkin niin ettei pinaatti vety täysin muodotomaksi liisteriksi. Englaniksi kerrottuna yhdellä sanalla: wilted.

Miten se sitten kääntyisi suomeksi ? Kypsennä kunnes pinaatti nuutuu? Näivettyy? Lötkistyy? Nam.

Että sellaisia pinaatteja olisi tarjolla uusien perunoiden kanssa. Mainio lisuke grillatulle kuhalle tai siialle.

1/2 dl rusinoita
1/2 dl sherryviinietikkaa
1/2 dl pinjansiemeniä
1/2 kg uusia perunoita
2 shalottisipulia
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
0,5 dl kuivaa sherryä
2 kourallista pinaattia
savupaprikaa
suolaa

Laita rusinat ja sherryvinietikka astiaan ja anna liota muutama tunti.

Paahda pinjansiemeniä varovasti kuivalla pannulla.

Pese perunat ja keitä ne melkein kypsiksi. Kaada keitinvesi pois ja anna perunoiden kuivahtaa hetki. Leikkaa suuret perunat neljään osaan, keskikokoiset kahteen ja jätä pienet kokonaisiksi.

Kuori ja pilko shalottisipulit ja valkosipulit hienoksi. Kuumenna oliiviöljy valurautapannulla ja heitä pannulle sipulit ja perunat. Paista kovalla lämmöllä pari minuuttia, kunnes ainekset alkavat saamaan väriä. Lisää joukkoon pinaatti. Kaada perään sherry ja anna viinin kiehua nopeasti pois. Pinaati kypsyy tässä vaiheessa juuri sopivasti.

Purista rusinoista ylimääräinen etikka ja lisää ne pinjansiementen kanssa pannulle. Mausta suolalla ja savupaprikalla maun mukaan.  

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Vietnamilainen kanasalaatti


Eli kesän toiveuusinta, jota on tullut tehtyä ja blogattua aikaisemminkin, mutta kun se vaan on niin hyvää. Ihan täydellistä kesäruokaa: raikasta, kevyttä ja mausteista. Ja kun ei uusia perunoita joka aterialla voi syödä.

Varioin alkuperäistä ohjetta käyttämällä omaa kanaa, jonka keitin ensin kypsäksi (kaksi tuntia), riivin paloiksi ja maustoin marinadilla vasta sen jälkeen.

Alkuperäinen ohje löytyy täältä ja suomennettuna täältä. Ja salaatti toimii hyvin myös kalasta.

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Paistettua siikaa, herneitä ja minttua


Ruokalaskumme ei tänä kesänä ole ollut kummoinen, sillä olemme syöneet hyvin yksinkertaista ja kevyttä kesäruokaa ja nyhtäneet omalta pihalta niin paljon kuin suinkin on ollut mahdollista. Pääasiassa salaattia ja retiisiä.

Perunamaa näyttää muhkealta, ja kohta sitä lajia sitten saa. Sitä odotellessa hankimme lisukkeeksi herneitä, koska kanat ottivat kylpyjä hernepenkissä, eikä sieltä sitten noussut yhtään versoa. Minttulasta linnut ovat toistaiseksi pysyneet poissa, joten raikastin annosta marokonmintulla.

Paistoin kalat ulkona kaasugrillin valurautaparilalla. Aivan saman lopputuloksen saa paistinpannulla, mutta ulkona tehdessä paistokäryt häviävät vähän nopeammin.


500 g pieniä siikafileitä
öljyä ja/tai voita paistamiseen
reilu 1 dl herneitä
nippu tuoretta minttua
2 tl oliiviöljyä
1 tl sherryviinietikkaa
suolaa

Kuivaa kalojen pinta ja mausta reilusti suolalla. Paista nopeasti kuumalla pannulla tai grillissä molemmin puolin.

Sekoita pienessä astiassa herneet ja minttu sekä oliiviöljy ja etikka. Tarjoa kalojen kanssa.



tiistai 1. heinäkuuta 2014

Ekat omat uudet perunat...


...eivät olleet vielä ihan valmiit. Kuvassa perunat ovat siis alhaalla oikealla. Perunamaan todella tuuheista ja tanakoista varsista päätellen odotin sentään hiukan parempaa saalista. Kylmä kesäkuu ei ole kasvattanut juuri mitään vaan keittiöpuutarha sinnittelee juuri ja juuri elossa. Peruna ei näköjään tee poikkeusta. Hyviä ja älyttömän makeita ne olivat vaikkakin turhan pieniä.

Salaattia ja munia sentään tulee tasaisen varmasti. Seuraavat pari kuukautta loma-ajan ruokavalio näyttää pitkälti kuvan kaltaiselta: salaattia, munia ja grillattua kalaa tai lihaa.

Palataan perunoihin parin viikon päästä.