keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Valkosuklaa-sahramijäätelö



Lukiessani Barrafina -keittokirjaa, bongasin hienon valkosuklaa-sahramijäätelön ohjeen. Harmittelin hetken, että on sydäntalvi enkä pääse kokeilemaan ohjetta moneen kuukauteen. Onneksi älysin, että ehkä sitä voisi murtaa kangistuneita kaavoja ja syödä jäätelöä muulloinkin kuin kesällä.


Ohjeessa kiellettiin käyttämästä enempää kuin kahdeksan sahramin luottia, jottei mausta tulisi liian hallitsevaa. Itse noudatin kiltisti käskyä, mutta näin jälkikäteen voin sanoa piut paut moiselle neuvolle. Käyttämäni sahramini oli tuoretta ja hyvälaatuista (eli ihan "oikeaa"), mutta pieni lisäys olisi tehnyt poikaa.

Varsinkin pienimmät syöjät ovat kovasti kiitelleet ja pyytäneet lisää. Kriittisin yleisö maistoi suklaassa vähän keinotekoisuutta, mikä olikin ihan oikea tuomio. Käytin Pandan valkosuklaata, mikä ei liene maailman eksklusiivisinta suklaata. Pitäydyttäköön siis laadussa tässäkin.


Koostumuksessa ei ollut juurikaan eroa teollisiin jäätelöihin verrattuna. Jotkut tekemäni jäätelöt ovat olleet rakenteeltaan vähän jäähilemäisiä, mutta tästä se puuttui kokonaan. Itsetehty jäätelö sen sijaan suli lämmetessään kaupan vastaavaa nopeammin juoksevaksi. Asiaa voisi tietysti korjata parilla stabilointiaineella, mutta ehkei sentään...

Aikaisempia jäätelöitä löytyy täältä, täältä ja täältä.


50 g sokeria
5 munankeltuaista
5 dl punaista maitoa
1,2 dl kermaa
8 sahramin luottia
250 g valkosuklaata pieneksi murennettuna

Vispaa munat ja sokeri kulhossa.

Lämmitä kattilassa varoen maito, kerma ja sahramit kunnes seos aavistuksen höyrähtää.

Sekoita maitokerma munasokeriseokseen (jos maito on liian kuumaa saat kivan makean munakokkelin).

Sekoita lopuksi joukkoon suklaa.

Jos omistat jäätelökoneen, niin tiedät minua paremmin miten jatkaa eteenpäin.

Jos et omista jäätelökonetta, laita jäätelöseos kulhossa pakastimeen (tai talvella ulos) ja sekoita pallovispilällä voimakkaasti vartin välein. Vaihda jäätymisen edetessä vispilä haarukkaan ja sekoita/raavi/riko jäätelöä sillä vartin välein kunnes jäätelö on kokonaan jäätynyt

maanantai 20. helmikuuta 2012

Hesarin korjattu porokeitto


Kun lukee Helsingin Sanomien porokeiton ohjetta, voisi äkkiväärästi ajatella, että kirjoittajalla on sattunut lapsonen ja ajatuskatko. Ainakin näin toivoisi, sillä eihän lihakeittoa, tai mitään muutakaan keittoa, voi niin tehdä. Niin, että keittää ensin ajan kanssa liemen, johon saa vaivalla uutettua kaikki herkulliset maut. Ja heittää se sitten pois ja tehdä keitto hanaveteen.

Alla onkin Hesarin ohjeesta korjattu versio, jossa keitto tehdään ihan oikeaan liemeen.

Olen tehnyt tämän tänä talvena pariin kertaan. Ensimmäisellä kerralla löysin lihat lihatiskistä, jossa sain valittua lihaisimmat palat päältä. Jälkimmäisellä kerralla ostin lihat pakasteena pussissa, jossa luun ja lihan suhde oli noin 85/15. Maku oli kyllä kohdillaan, muttei lihassa ollut paljoa syötävää. Kannataa siis katsoa millaisia paloja on ostamassa.


1,5 kg luullista poroa / lihaisia luita
noin 1,5 litraa vettä
laakerinlehti
1 sipuli
1/2 purjo

1 valkosipuli
2 porkkanaa
200 g palsternakkaa
1/2 kg kiinteämaltoisia perunoita
oliiviöljyä
pieni nippu silolehtipersiljaa
pari oksaa tuoretta timjamia
mustapippuria ja suolaa


Laita lihapalat uunipannulle ja paahda 200 asteisessa uunissa puolisen tuntia.

Kaada lihat ja laakerinlehti kattilaan ja lisää kylmää vettä niin paljon, että lihat peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori pois vaahto. Lisää suola.

Hauduta lihoja kannen alla miedolla lämmöllä pari tuntia, kunnes liha on pehmeää. Siivilöi liemi toiseen kattilaan ja ota lihat syrjään. Riivi lihat irti jäähtyneistä luista.

Kuori ja pilko sipulit, juurekset ja perunat. Kuumenna öljy padassa kuumaksi, kaada pilkotut ainekset ja pari teelusikallista suolaa pataan ja paahda muutama minuutti. Kaada joukkoon siivilöity keitinliemi ja keitä kunnes kasvikset ovat kypsiä.

Lisää lopuksi lihat ja leikatut yrtit. Mausta suolalla ja mustapippurilla maun mukaan.

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Toscakakkua ilman kakkua


Toscakakussa luonnollisesti on parasta päällinen, koska pohja on pelkkää vehnäjauhoa, sokeria ja voita, joten miksei päällistä voisi tehdä pelkästää? En tiedä onko tämä ohje johdettu toscakakusta, mutta ainakin ne olivat yhtä hyviä kuin päällinen.

Alkuperäinen ohje on Ottolenghi Cookbook -kirjasta. Vähensin leipoessa sokerista kolmanneksen, mutta vieläkin vähempi olisi riittänyt. Ohjeesta tulee viitisentoista piparia.




kasviöljyä leivinpaperin voiteluun
2 munanvalkuaista
100g sokeria (50-60g)
260g mantelilastuja
appelsiinin kuori raastettuna


Lämmitä uuni 150 asteeseen. Voitele leivinpaperi kasviöljyllä.
Sekoita pallovispilällä kaikki ainekset kulhossa. Kastele lusikka kylmällä vedellä ja nouki taikinasta kekoja pellille. Levitä piparit märällä haarukalla painellen niin ohuiksi kuin saat.

Paista uunissa noin 12-14 minuuttia kunnes piparit ovat kypsiä. Anna jäähtyä ja irroita palettiveitsellä varovasti leivinpaperista.