Kevätterveisiä Lontoosta! Osa 2

Unohdin melkein jakaa loput tärpit äskeiseltä Lontoon-matkalta. Olen ehkä hiukan puolueellinen arvioimaan kaupunkia, jossa mielestäni ei ole mitään huonoa. En ole koskaan asunut Lontoossa ja töitäkin olen tehnyt siellä vain säännöllisen satunnaisesti.

Sen sijaan olen viettänyt todella paljon aikaa kierrellen ravintoloita, toreja, puistoja, baareja ja kirjakauppoja - useimmiten ilman tarkkoja suunnitelmia ja aikatauluja. Kaupunki on mahtava kohde mihin tahansa tarkoitukseen, eikä vähiten ruokamatkailuun.

Kiitos vielä Ullalle tuhannesti lastenhoitoavusta ja Emmalle vinkeistä.

Gordon's Wine Bar
Löysin Lontoon vanhimman, 1890 perustetun, viinibaarin sattumalta Embankmentin metroaseman läheltä. Baari ja pitkä terassi sijoittuvat hauskasti kävelykadulle talojen ja puiston väliin. Paikka on ehdottomasti käymisen arvoinen jokaiselle, jolle viini maistuu. Muita juomia paikassa kun ei tarjoillakaan.

Borough Market
Poromarketti on jokakertainen vierailukohde ja ehdottomasti hienoin ruokatori, jossa olen käynyt. Varsinkin liha- ja kalatarjontaa katsellessa ei voi olla kuin kateellinen. Valikoima ja laatu (silmämääräisesti) ovat aivan uskomattomat ja hinnat halvempia kuin suomalaisessa supermarketissa.

Torilta saa myös ehkä parasta siideriä, jota olen missään juonut. Muovituopista huolimatta New Forestin Vintage Dry -siiderissä maistuu omena enemmän kuin missään.

Roast
Borouh Marketin yläkertaan on piilotettu varsin tyylikäs ravintola, joka tarjoilee myös aamiaista. Jotenkin paikka oli jopa liian posh verrattuna alla olevaan maalaistoriin. Nautin paikassa ihanan kiireettömän aamiaisen: jogurttia, mysliä ja paahtoleipää hilloilla sekä teetä, jota en normaalisti ikinä joisi aamulla. Jotenkin tee vaan sopi tuohon hetkeen paremmin kuin kahvi...

Brindisa
Espanjalaisten raaka-aineiden maahantuoja ja kauppa Borough Marketilla. Kauppa mainitaan monesti Moro-keittokirjassa, ja puodista saikin kaikkia aineksia, joita kirjassa käytetään, mutta joita lähikaupasta ei saa. Kotiinviemisiksi ostin pieniä sardiineja, savustettuja paprikoita, kuivattuja paprikoita, sherryviinietikkaa ja membrilloa eli kvittentahnaa. Pääsen vihdoin kokeilemaan mantelikvittenkakkua ihan oikeilla raaka-aineilla.

Ystävällinen myyjätär maistatti minulla myös mojamaa eli ilmakuivattua tonnikalaa. Ulkonäöltään ja rakenteeltaan se muistutti paljon ilmakuivattua kinkkua. Maultaan se oli taas vastasi hyvin mielikuvaa ilmakuivatusta tonnikalasta: erittäin suolaista ja erittäin kalaista! Ihan ykkössuosikkia ei mojomasta kuitenkaan heti tullut...

Tierra Brindisa
Sohossa sijaitseva Brindisan oma tapas-ravintola, jossa olen aiemmilla kerroilla käynyt ovella, mutta paikka on ollut aivan täynnä. Tällä kertaa mahduin onnekseni sisään. Ravintola jakautuu kahtia hämärään, tunnelmalliseen ravintolapuoleen ja valoisaan avoimeen baaripuoleen, josta on suora näkyvyys keittiöön.

Vaikka ruoka ei ollut millään tavalla tajuntaa räjäyttävää, vietin pitkän illan baaritiskillä jutellen espanjalaisen henkilökunnan kanssa muun muassa Helsigin kauppatorin fiiliksestä. Heidän mielestään kyseinen kauppatori on kuin tango...

Ruoka-asioiden ohi täytyy vielä mainita kaksi lajissaan hienoa paikkaa: Vintage and Rare Guitars sekä Foyles.