Itse tehtyä pekonia, osa 2

Jokin aika sitten kirjoitin, että näin talvikeleillä kylmäsavustus onnistuisi kesää helpommin, kun ulkolämpötila on pakkasella. Periaatteessa näin tietysti onkin. Kun kylmäsavustuksessa lämpö pitäisi pitää alle 40 asteessa tai mielellään lähellä pariakymmentä on hyvä, että savustimen ulkopuolella on kylmä.

Kylmästä huolimatta tai juuri sen takia savustus ei kuitenkaan mennyt aivan putkeen. Jostakin syystä savustuspuruja oli edelliskertaa vaikeampia saada kunnolla kytemään ja tuottamaan savua. Pidin foliolla peitettyä purulaatikkoa samalla tavoin kaasugrillissa polttimon päällä ja polttimossa välillä pientä liekkiä. Nollakelistä huolimatta grillissä uhkasi lämpö nousta yli sallittujen rajojen, jonka takia kantta piti availla ja tuulettaa. Kuuden tunnin pelaamisen jälkeen totesin lihojen saavan olla sopivasti savustuneita ja kuivuneita. Ja piti lähteä suihkun kautta syömään.

Sunnuntaina aamiaisella maistellessa pekoni sai hyväksyviä nyökkäilyjä. Suola meni omasta mielestä vähän överiksi: kaksi vuorokautta suolavedessä (mustapippurin ja laakerinlehden kanssa) edellisen ohjeen mukaan on juuri sopiva. Lämpötilan ja savun kanssa säätäminen jäi sen verran kaivertamaan, että oli illalla pakko selailla googlea ja youtubea asiasta. Aika nopeasti löysin hyvin yksinkertaisen ja hyvin edullisen keinon kylmäsavustukseen. Ensiviikonloppuna tullee pekonisarjasta osa 3.