Yksi lapsuuden ruokamuistoja on halstratut silakat, joita tehtiin kotona takassa. Tarkimmin muistan juuri hiiltyneen ja palaneen maun. Saman maun, jonka maistaa edelleen toisinaan, kun kala palaa pinnalta liian kuumassa grillissä.Jokin aika sitten olin käymässä vanhempieni luona, jossa halstrasimme silakoita, tai tarkemmin rysähaileja. Kalat olivat siis pyydetty rysällä, eikä verkoilla kuten tavallisesti. Ne olivat kyljistään siistejä ja kiiltäviä, eivät rikkoutuneita, kuten verkoilla pyydetyt. Haili taas on sama kuin silakka, ja erityisesti Kymenlaaksossa käytetään termiä haili.
Kalat maistuivat edelleen melko samalta kuin lapsena: silakalta, suolalta ja hiillokselta. Ulkona lämpimässä kesäillassa voipaperin päältä syötynä siis varsin hyviltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti