Kiitos Uusi Musta ja Hanna! Ilman teitä tämäkin herkku olisi jäänyt tekemättä. Uusi Musta järjesti ruokabloggaajille haasteen suomalaisten juuresten puolesta. Haasteessa haetaan suomalsisille juureksille makupareja maailmalta.
Itselleni sattunutta lanttua ei nopean googlauksen perusteella käytetä ruoanvalmistuksessa juuri missään muualla kuin Suomessa, Ruotsissa ja satunnaisesti Englannissa. Täten melkein minkä tahansa ainesosan lisääminen lantun oheen luettakoon cross-kitcheniksi. Tekemäni lanttulastut kantavat hienoisia kaikuja lähi-idästä, vaikka juuret ovatkin syvällä suomalaisessa mullassa. Kirjaimellisesti.
Me söimme lantut kuumana suoraan pelliltä sellaisenaan. Jos jotakin näiden ohessa haluaisi tarjota, olisi se ehdottomasti pitkään haudutettua, barbeque-maustettua porsaan kylkeä Lastut toimivat melkein yhtä hyvin kylmämä kuin kuumana. Tuolloin annostelisin hunajaa vähän maltillisemmin. Se tahtoi vähän vetistää lanttuja.
Ensi viikolla juureksista on vuorossa palsternakka, jota haastan tekemään Vatsasekaisin Kilinkolin ja Kädenvääntöä -blogit
puolikas (350g) lanttu
3 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
1 tl jeeraa jauhettuna
1 rkl seesaminsiemeniä
2 rkl juoksevaa hunajaa
2 tl konjakkia
Kuori lanttu ja leikkaa siivuiksi kuorimaveitsellä. Kuivaa siivut keittiöpyyhkeeseen.
Sekoita kulhossa lanttusiivut, suola, jeera ja oliiviöljy. Kaada lantut uunipellille ja levitä mahdollisimman tasaisesti yhteen kerrokseen. Paista 250 asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia eli kunnes alkavat vähän palamaan..
Paahda lanttujen paistuessa seesaminsiemenet kuivalla pannulla. Sekoita hunaja ja konjakki juoksevaksi.
Yhdistä lantut, seesaminsiemenet ja hunaja ja nauti heti.
Katsos joo, nyt onkin taas se vuodenaika, jolloin alkaa kotimaisia juureksia saada pilkkahintaan. Meillä niitä syödään kilokaupalla, kun niistä saa helposti hyvän lisukkeen.
VastaaPoistaToistaiseksi vielä omat kasvimaat pukkaavat tahmaisen makeaa palsternakkaa ja muhkeita savoijinkaalia. Viikonloppuna syötiin viimeiset ruusukaalit :-)
Jaahas, että haastetta pukkaa :)
VastaaPoistaUlla: Hienon pitkään teillä tulee syötävää kasvimaalta. Meillä on syömäkunnossa enää korkeintaan salvia ja persilja.
VastaaPoistaRiikka: Näin tekee! Jään odottelemaan ;)
Lanttu ja palsternakka! Miten mahtavaa olla aikuinen ja osata arvostaa niitä (ainakaan minä en niiden päälle lapsena ymmärtänyt). Syksy alkaa olla makujen puolesta kohta mun suosikkivuodenaika.
VastaaPoistaRauna: Alä muuta sano! On hienoa, että maku kehittyy iän myötä ja alkaa pitämään ja arvostamaan sellaisia asioita, jotka lapsena oli pakollisia ja tylsiä.
VastaaPoistaVielä mä kyllä odotan milloin olen riittävän vanha tykätäkseni sienistä...
Minulla on sama aikuistumisongelma sienten suhteen, mutta sitäkin enemmän pidän lantusta. Todella osaan siis arvostaa uusia reseptejä, joissa hyödynnetään tätä suosíkkiani.
VastaaPoistaHyvä, että vielä löytyy muitakin aikuisia, joihin sienet ei niin uppoa.
VastaaPoista