Kutkuttavan jännittäviä kunnallisvaaleja odotellessa ja äänestysintoa pidätellessä on juuri nyt hyvä hetki käydä antamassa ääni omalle suosikillesi. Suomen viralliset hyvän maun äänenkannattajat Glorian ruoka ja viini sekä Glorian koti järjestävät lokakuussa ensimmäistä kertaa Gloria Blog Awards 2012 gaalan, jossa palkitaan suomalaisia ruoka- ja sisustusblogeja yhteensä kuudessa kategoriassa. Olen erittäin iloinen ja otetttu siitä, että oma (omiksi ja korkeintaan sukulaisten muistiinpanoiksi perustamani) blogini on valittu ehdokkaaksi sekä paras ruokablogi että lukijoiden suosikkiblogi -kategorioissa. Yleisöäänestykseen voi osallistua täällä.
Erityisen mieluisaksi ehdokkuuden tekee se, että minulla liittyy molempiin lehtiin vahvoja muistoja ajalta, jolloin oma kiinnostukseni ruokaan ja sisustukseen heräsi. Tuo herääminen on helppo ajoittaa ensimmäisten lehtien ostoon: Glorian koti marras-joulukuu 1999 ja Glorian ruoka ja viini kevättalvi 2000. Vuosituhannen vaihteessa lehdet antoivat nuorelle kaupunkilaiselle (jota kumpaakaan en enää ole) oivan keinon erottautua porukasta, jossa lehdet käsittelivät useammin musiikkia tai tekniikkaa.
Sittemmin kiinnostus sisustamiseen on laantunut, mutta ruokaan pysynyt. Osasyynä varmasti, se että jotakin ruokaa on syötävä päivittäin, mutta kodin sisustusta ei tarvitse tehdä kuin kerran; kunhan pysyttelee ajattomissa ja aidoissa asioissa kuten Arne Jacobsenin tuolit, Poul Henningsen valaisimet ja Dualitin leivänpaahdin. Vanhoja lehtiä selaillessa ajan hammas tuntui muutenkin purreen enemmän juuri Glorian kotia. Lehdessä esitelty krominkiiltoinen asunto marmorilattioineen tuli kaksitoista vuotta sitten uniin asti, mutta näyttää nyt vain huvittavalta ja kornilta. Sen sijaan esimerkiksi Antti Vahteran tillilihaohje on edelleen ihan yhtä ajankohtainen kuin lehden tullessa painosta.
.jpg)
.jpg)
Jep, kaikki ruoka & viinit on täälläkin tallessa ja niitä tulee plärättyä sesongin mukaan. Mukava lehti, koska siinä on aina useampi toteuttamiskelpoinen resepti, kivoja ruokauutisia, ja viinisuositukset sellaisia, että niitä saa Alkosta.
VastaaPoistaMä en ole kovin perehtynyt sisustusasioihin, mutta olen miettinyt tuota samaa krominkiilto-juttua, kun ollaan katsottu mainiota Grand Designs -ohjelmaa. Ennen tätä viimeisintä lamaa ihmiset tykkäsi kyllä ihan övereistä jutuista, niin kai sitä itsekin.
VastaaPoistaMoni ohjelman jaksoista on kuvattu niin, että rakennusprojektit on aloitettu ennen lamaa ja saatu jotenkuten päätökseen laman aikana tai sen jälkeen - ja siinä jos missä huomaa, miten niin katsojien kuin rakentajienkin maut voi muuttua tuollaisten maailmantalouden heilahdusten seurauksena :) Kiilto ja isot neliöt ei oo enää yhtään niin pop kuin vielä jokin aika sitten.
Onneksi sulla on, Ulla, ilmeisesti nuo kattavasti tallessa. Mä olen raakannut isolla kädellä kierrätykseen, mutta jättänyt tietysti nuo ekat lehdet ja sitten noin yhden per vuosi tai pari.
VastaaPoistaAnna: hyvä huomio sulta, joka on varmasti totta ja yleistettävissä. Aivan kuin olisin havainnut ruokakirjatrendeissä vähän samaa: paljon tuntuu tulevan kirjoja yksinkertaisesta konstailemattomasta kotiruoasta. Paljon enemmän kuin michelin-kokkien fine dining -kirjoja. Tähän liittyy tietysti monet muutkin asiat kuin maailmantalous, mutta kuitenkin...
Arne on kyllä mun suuri rakkaus. Ostin ekoilla kesätyötienesteilläni muurahaisia, enkä kyllä taida tulla koskaan niistä luopumaan. Mulle kyllä edelleen jossain määrin iskee tuo marmori. Vähintään sitten hyvässä pihvissä.
VastaaPoistaRiikka: Arne on munkin rakkaus ;) Mä myös pidän ajatuksesta, että voin juoda eläkkeellejäämiskahvini istuen samoilla tuoleilla, jotka "nuoruudessani" ostin.
VastaaPoista