maanantai 5. marraskuuta 2012

Eräänlainen pyttipannu



Jos syksystä ja tämän hetkisestä säästä on pakko keksiä jotain hyvää, niin leivinuuni on kyllä ihan mahtava juttu. Tai siis se, että syksyllä sitä taas voi käyttää. Kun taloa lämmittää nyt puilla, niin uunissa on jatkuvasti 80-120 astetta lämmintä. Eli aika täydellinen pitkään haudutattaville lihoille. Viikko sitten pidin uunissa yön yli lampaan niskaa ja eilen naudan etuselkää.

Idea näissä molemmissa oli hiukan samanlainen kuin Campasimpukan nerokkaasti suomentamassa nyhtöpossussa. Ajatus on siis hauduttaa lihaa miedolla lämmöllä niin pitkään, että sen voi kypsänä riipiä paloiksi. Oikeastaan se hajoaa osiin jo pelkästään painamalla ja melkein vain katsomalla. Tässä Donna Hay Magazinen reseptistä kehittelemässäni ohjeessa tein riivitystä lihasta, perunasta ja sipuleista paistettuja kakkuja.

Harmittavasti näiden valmistuksessa ajoitus ontui hiukan ja viime metreillä tuli kiire: perunat jäivät ihan snadisti koviksi. Viisi lisäminuuttia uunissa olisi hoitanut homman. Harmittavaa ja tyhmää varsinkin ruoassa, jota kaikkinensa valmisti melkein vuorokauden.




700 g naudan etuselkää
pieni nippu timjamia

2 valkosipulinkynttä murskattuna

1 rkl suolaa
1 tl mustapippuria

30 g vaahterasiirappia
50 g valkoviinietikkaa
20 g muscovadosokeria
1 dl vettä

500 g perunoita

3 kevätsipulin vartta
1 pieni keltasipuli
2 valkospiulinkynttä
1 muna

vajaa 1 dl kuohukermaa

Siivoa liha kalvoista ja pilko suurehkoiksi paloiksi. Mausta timjamilla, valkosipulilla, suolalla ja pippurilla ja jätä marinoitumaan yön yli.

Lisää lihan joukkoon kattilaan siirappi, etikka, sokeri ja vesi. Kiehauta liedellä ja lusikoi pinnalle nouseva rapa pois. Siirrä kattila 120 asteiseen uuniin noin 3-4 tunniksi. Valele lihaa nesteellä joitain kertoja kypsennyksen aikana ja ota loppupuolella kansi pois. Riivi kypsä liha pieneksi kahdella haarukalla.

Kuori perunat ja raasta karkealla terällä. Purista raaste kuivaksi ja laita kulhoon lihojen kanssa. Leikkaa sipulit, kevätsipulit ja valkosipulit ohuiksi ja laita perunan ja lihan joukkoon. Sekoita mukaan muna ja kerma. Mausta suolalla. (Tässä vaiheessa viitseliäänä voisi paistaa pannulla koe-erän suolan tarkistukseksi).

Voitele paistovuoat kevyesti öljyllä ja jaa massa tasaisesti vuokiin. Paista 220 asteisessa uunissa noin 20-25 minuuttia.


22 kommenttia:

  1. Pitkään haudutettu mikä tahansa liha on vain niin hyvää. Peittoaa fileet mennen tullen. Meillä haudutettiin karitsanpotkaa viikonloppuna ja redusoitiin se sitten kastikkeeksi ensin kuskusin kanssa ja eilen tryffelipastan kanssa. Nam.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Kun liharuoasta selviää ilman hampaita, menee kielikin mennessään.

      Poista
  2. Juu, ei näy filettä kovin usein meidänkään pöydässä. Sekä hinnan takia eikä siksi, että lopulta se on vähän tylsää ja mautonta...

    VastaaPoista
  3. Täälläkin tehtiin nyhtöpossua vähän aikaa sitten - pitäisi kyllä tehdä useamminkin, niin hyvää tuli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edessä on pitkä syksy-talvi-kevät, jolloin on hyvin aikaa tehdä nyhtöpossu. Kesällä voi sitten syödä salaattia.

      Poista
  4. Campasimpukan lanseeraama nimi on kyllä aivan loistava. Harmillisesti "nyhtöliha" ei kuulosta yhtä hyvältä. Täytynee siis eritellä eläin: nyhtölammas, nyhtönauta jne.

    Nää kakkuset vaikuttavat kyllä myös mainioilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Nyhtöliha" ei juu toimi. Niinkuin ei moni muukaan -liha. Kyllä lihasta pitäisi voida sanoa mikä eläin se eläessään on ollut ja mielellään myös missä kohdassa eläintä se "liha" alunperin sijaitsi.

      Poista
  5. Perusravintoloiden, ruokaloiden ja useimpien kotikokkien laittamat liharuuat ovat mauttomia juuri siksi, että käytetään tylsiä osia lihasta. Maukkaimpia ovat lihat luiden vierestä, rustot, sydämet, kielet...oletteko maistaneet mustien lampaiden mustavalkoisia kieliä, ne ovat jotain käsittämättömän hyvää...
    Pikagrillauksen sijasta pitkä hauduttaminen on se toinen viisaus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. "Luun vieressä liha on makeinta" tiesi vanha kansa, mutta tiedämmekö enää?

      Juuri sain siskoltani puolikkaan lampaan (väristä ei varmuutta), mutta kieltä ei tullut mukana. Maksaa ja munuaisia kyllä. Mutta eikös mustalla lampaalla kai ole kuitenkin punainen kieli?

      Poista
    2. Ehei, nyt Sinun pitäisi kyllä päästä kurkistamaan kaikenväristen elävien lampaiden suuhun...
      saamme lampaan kieliä tilalta, jossa kasvaa mustia, harmaita ja ruskeita lampaita, enkä totta puhuen tiedä mikä kieli kenenkin suusta tullut, mutta useimmissa kielissä on kirjavasti mustaa ja harmaata, siis sillä tavalla kirjavasti, ettei se selity sillä, että lammas viimeiseksi ateriakseen syönyt mustikkapiirakkaa...
      ja siis niiden pikkuruisten kielten ohut kuorikerros on osittain musta, mutta sieltä sisältä on lihan väristä..
      suosittelen maistamaan, yhden perusherkun niistä saa keittämällä ne suolavedessä, ja jäähdyttyä leikkaamalla siivuiksi leivän päälle..ai jai

      Poista
    3. Hyvin, hyvin mielenkiinsotista. Ekan viestin jälkeen oli kyllä aika varma, että yrität vedättää ;)

      Täytyy katsastaa kieliä seuraavan kerran kun lampaita tapaa. Tai kysellä hallista.

      Poista
  6. Peukku leivinuunille (buu kostealle piipulle).
    Kakkuset näyttää mahtavilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peukkua tosiaankin!

      Meillä on onneksi syksylläkin vetänyt piipussa ihan hyvin. Kuulin neuvon lämmittää/kuivattaa piippua syksyllä hiustenkuivaajalla, jos on ongelmia. En takaa toimiiko käytännössä...

      Poista
    2. Laitankin koko päiväksi fööni pöhisemään, hyvä idea!

      Poista
  7. Ja niin oli nättinä Huomenta Suomessa äsken :-)

    VastaaPoista
  8. Hieno resepti! Leivinuuni olis kyllä mahtava, toistaiseksi meillä mennään perusuunilla...
    Myöhäiset onnittelut vielä tuosta blogawards-voitosta! Mahtava saavutus!

    VastaaPoista
  9. Bongasin siut ja tämän blogin Huomenta Suomesta, jotenkin en oo kai ihan skenessä kun oon onnistunut missaamaan koko blogin! :D Vääryys on nyt korjattu, unohduin selailemaan arkistoja taaksepäin ties kuinka pitkälle. Ja vitsit, aika mielettömän hyviä juttuja tulikin bongattua! Ja tykkään kanssa sun kirjoitustyylistä, sopivan letkeä ote, toimii!

    Ei mulla mitään varsinaista asiaa ollut.. :D Halusin vain jättää kommenttia kun täällä ensimmäisen kerran pyörin :)

    VastaaPoista
  10. Kiitos Elina kommentistasi; ihan riittävästihän siinä oli asiaa! Tosi kiva kuulla, että löysit tänne jaksoit vanhojakin juttuja kaivella. Ihan niitä vanhimpia ei kyllä itse niin mieluusti selaile ;)

    Toivottavasti poikkeat uudestaankin!

    VastaaPoista