Kun illan pikkujouluista on unohtanut lahjan, eikä alakerrassa ole Stokkan Herkkua, kauppahallia eikä edes Eiringiä, niin on pakko keksiä jotain itse. Onneksi kaapista löytyy aina ainekset helppoon pikkujoululeipään ja kellosta pari tuntia aikaa. Kolmella itsekasvatetulla sipulilla lahjan arvoksi tuli juuri vaaditut viisi euroa. Onneksi pukki osasi jakaa lahjan oikeaan osoitteeseen.
Idean sain Nigel Slaterin uudesta The Kitchen Diaries II kirjasta, jonka ohjeesta vaihdoin viikunat taateleihin ja hasselpähkinän pecanpähkinöihin. Alkuperäisessä ohjeessa puolet jauhoista oli spelttiä (jota ei myöskään löytynyt kaapista), mutta ei se niin tarkkaa ole, kun ei ole leipomassa marsipaanikakkua.
250 g vehnäjauhoa
125 g kokojyvävehnäjauhoa
125 g grahamjauhoa1 ps kuivahiivaa
1 tl ruokosokerisiirappia
1,5 tl suolaa
350 g vettä
150 g taateleita (kivet poistettuna)
70 g pecanpähkinää
2 tl fenkolin siemeniä
Sekoita taikinan ainekset kulhossa ja vaivaa kunnolla hyvä sitko. Itse tykkään käyttää alussa konetta (kun sellainen kerran on) ja lopussa vaivata käsin (koska se vaan on niin mukavaa ja terapeuttista). Jätä taikina kohoamaan liinan alle lämpimään reiluksi tunniksi tai kunnes se on noussut kaksinkertaiseksi.
Jauhota työtaso hyvin ja kumoa taikina siihen. Vaivaa pilkotut taatelit, murretut pähkinät ja fenkolin siemenet taikinan sisään. Jaa taikina kahtia ja muotoile kaksi pientä pyöreää leipää.
Nostata leipiä pellillä 30-45 minuuttia ja paista 200 asteisessa uunissa 25-30 minuuttia
Tuo leipä oli järkyttävän hyvää. Saisiko lisää, kiitos! :-)
VastaaPoistaSaat lisää. Mutta onhan tuossa ohjekin, jos haluat tehdä ;)
PoistaEi kun sunhan piti rakastaa ruoalla eikä ruokaohjeilla, vai miten se lehtijuttu menikään :-D
PoistaKyllä mulla kävi tuuri, että leipäpussi päätyi Pitkälle ja minä Pitkälle seuraavana aamulla brunssille. Oli parasta leipää miesmuistiin! Huh. Ja kiitos reseptistä, nyt voin koittaa jos itseltäkin onnistuisi.
VastaaPoistaTosi kiva, kun säkin sait maistaa ja vielä tykkäsit! Erityisesti mä tykkäsin tuossa leivässä fenkolinsiemenistä (ja tykkään niistä kyllä melkein kaikessa).
PoistaJea taateleita! vaikuttaa pätevältä herkulta,ja muutenki rento blogi sulla. Linkitän kyl blogis mun blogiin. Se tuskin isäntää haittaa :)
VastaaPoistaDeittiruokaa juu! Iso kiitos sinulle, ei toki haittaa.
PoistaMitäpä tuosta. Hianoo, että ravintolaköökin ulkopuolelta löytyy näin hienoa settiä ruokaan liittyen :)
PoistaVaimosi sanoo että on järkyttävän hyvää joten pitää kai kokeilla joskus;D
VastaaPoistaNiin pitää. Tuosta taikinasta tulee kätevästi pari pikkuleipää, joten jos toisen antaa tuliaisina tms. niin kyllä sen yhden saa syötyä, vaikkei niin tykkäisikään.
PoistaNiin oli nättinä Meissä Naisissa ja Glorian Ruoka & viinissä. Kälyäkin saa (ja pitää) rakastaa ruoalla.
VastaaPoistaNo, kiitos, kiitos Ulla. Ehkä toimittajan lupaamat lehdet tulisi jo tänään, niin näkisi itsekin jutun.
VastaaPoistaTÄÄ OLI NIIN HYVÄÄ! Leipä pelasti meidän seuraavan aamun krapulabrunssin. Ah. Ihanaa. Ja mahtavaa, että nyt tätä voi tehdä itekin, vaikkei se rakkaus siinä maistukaan samalla tavalla.
VastaaPoistaOlen kyllä iloinen, että leipä meni just sulle, kun niin tykkäsit ja arvostit. Kyllä sitä olikin rakkaudella leivottu ;)
Poista