maanantai 11. helmikuuta 2013

Quiche Lorraine tai kinkkupiirakka



Kuten edellisessä postauksessa vihjaisin, niin ruokahienostelulle ei ole oikein löytynyt aikaa. Eikä oikein kiinnostustakaan. Onneksi olemme päässeet välillä nauttimaan sydämellä ja taidolla valmistettua kolmen ruoka lajin illallista valmiiseen pöytään. Miten ihanaa vaihtelua!

Mutta jos ruoalla ei jaksa päteä niin ainahan voi päteä ruoan nimillä: Quiche Lorraine. Siis mikä? Kinkkupiirakka. Miksi ei voisi sanoa ihan vaan kinkkupiirakka? Voin kertoa, että se maistuu maistuu ihan samalta. Olen tehnyt molempia. Ja jos raaka-aineina on lähinnä vehnäjauhoa, voita, munaa, kinkkua ja sipulia niin miten erilaiselta se voi maistua riippuen tehdäänkö se Ranskassa vai Suomessa?

Tässä kuitenkin yhdenlainen versio:


300 g vehnäjauhoa
150 g voita kuutioina
1 muna

0,5 dl maitoa

2 rkl oliiviöljyä
200 g palvikinkkua
iso keltasipuli (200g)
pieni varsi rosmariinia
3 munaa
pieni purkki ranskankermaa
0,5 dl maitoa
kourallinen juustoraastetta
vähän suolaa ja paljon mustapippuria

Yhdistä monitoimikoneessa jauhot, voi, muna sekä maito ja sekoita taikinaksi. Painele taikina tasaiseksi ja laita kelmun sisässä jääkaappiin puoleksi tunniksi tekeytymään.

Kauli taikina ohueksi ja painele irtopohjavuokaan. Laita vuoka jääkaappii puoleksi tunniksi.

Trimmaa veitsellä ylimääräinen taikina reunanmyötäisesti pois. Pistele haarukalla pohja. Laita taikinan päälle leivinpaperi ja se päälle sopivan kokoinen pata tai muu paino, jotta pohja ei kohoa uunissa. Paista 200 asteessa vartti, ota paino ja leivin paperi pois ja paista vielä kymmenen minuuttia.

Paista tällä välin öljyssä pannulla kuutioitu kinkku ja lohkottu sipuli. Mausta rosmariinilla. Sekoita kulhossa munat, ranskankerma, maito ja juusto sekä suola ja pippuri.

Levitä taikinapohjaan kinkut ja sipuli sekä munakermaseos. Paista 175 asteisessa uunissa noin vartti tai kunnes täyte on hyytynyt.

10 kommenttia:

  1. Hyvältä se maistuu molemmilla kielillä. Onneksi ei tarvitsekaan hienostella ja silti saa hyvää ruokaa.

    Nelle on hellinnyt teitä ihanasti.

    VastaaPoista
  2. Onhan tuo nimillä kikkailu aika tiukkaa touhua. Toisaalta ite taas kuuluun ryhmään joka haluaa hienoja nimiä ja tarinoita. Esim. Peuranfile,joka taas listalla on kuusipeura tai metsäpeura,ei havumetsästä :) maku on sama mut ihminen saa tarinan ja vou,olipas hyvää,vaikka makua ei erota :)yks mitään inhoan on se että esim.myydään vasikkaa,saadaan nautaa,myydän sisäfilettä saadaan ulkofilettä (tätä oikeasti jotkut ravintolat tekee) tai forelli,joka onkin kirjolohta tai norjan pullalohta. Pikku puron nieriä ei ole puroa nähnytkään. Quiche Loraine ja tarina,että se on 90v ranskalaisen muorin ohjeella!jees,mut on myyty,se on parempaa kun kinkkupiirakka :) Mutta rehellisyyden nimissä läskisoosi ja mutakakku ei houkuta nimillä,ne kaipaa uutta nimeä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peura onkin hyvä esimerkki, kun edelleen ravintoloissa puhutaan metsäpeurasta, vaikka oikea nimike on kauris. Kauriin filettä ei taida monikaan myydä siinä pelossa, ettei asiakkaat halua ostaa bambia :-D

      Poista
  3. "Saaristolais"-liite on tässä kyseenalainen. Haja-asutuspiirakka?

    VastaaPoista
  4. Siitä tulee quiche, kun siihen panee emmentalin sijaan gruyereä. Siinä on se vissi ero, jep.

    VastaaPoista
  5. Noh noh, mitäs täällä höpötellään? Kyllä päteminen ja hienostelu ovat ruoanlaiton tärkein suola ;)

    Mä tykkään käyttää alkuperäisistä klassikkoresepteistä alkuperäisiä nimiä, myönnetään. Klassikous on siinä se avainsana. Mutta sitä mä en kyllä tajua, että vaikkapa jenkkiblogeista tai vieraskielisestä keittokirjasta lainatun reseptin nimeä ei käännetä. Tää Chocolate Cake with Almonds and Cherries in Rhum on i-ha-na!

    VastaaPoista
  6. Ruokahienosteluun: Fun Dining eikä Fine Dining, otin heti omakseni Murun moton!

    VastaaPoista
  7. ne on ne nää vanhat klassikot jotak eivät koskaan ole väärin vaain niin oikein. meillä oli keittiönestari joka osasi kirjoittaa "saman ruokalistan aina uudella tavalla" ruoat olivat aivan samata mutta sanat ja kuvakieli oli joka kerta erinlainen. onko se lahja vai vain laiskuutta?

    VastaaPoista
  8. Moi! Olisi kiva saada sinut ja muutkin bloggaajat mukaan Kananmuna-reseptikisaan. Lisätietoja täältä: http://karppisiskot.wordpress.com/2013/02/10/nyt-alkaa-kiekun-kananmuna-reseptikisa/

    VastaaPoista
  9. Kokeile kysyä ranskalaiselta, mitä eroa on quichellä ja kinkkupiirakalla... :-D Ja onko eroa, tekeekö sen ranskis vai finskis.

    Ei vaineskaan, mehevä piirakka kuten tuo teidän on hyvää nimestä huolimatta.

    VastaaPoista