torstai 16. syyskuuta 2010

Pihlajanmarjan makuinen lammastahna

"Happamia" sanoi kettu pihlajanmarjoista, ja oli aivan oikeassa. Mutta vain vähän sokeria ja paria muuta ainesta lisäämällä syntyi alkuruoka, joka toimi muutenkin kuin vitsinä.

Vitsinä siksi, että ruoan idea tuli alkujaan kaksivuotiaalta esikoiseltamme, joka eräänä päivänä keksi sanaleikin ja ryhtyi puhumaan lammastahnasta. Tiesin heti, että jos kyseistä ruokaa ei vielä ole, niin se on ehdottomasti keksittävä. Google ei löytänyt lammastahnalle yhtään reseptiä, joten näin syntyi ensimmäinen ohje. Alun perin lammastahnasta piti tulla mintun makuinen, mutta päätinkin yhdistää tahnan syyskuun ruokahaasteen, jossa piti kehittää alkupala luonnonantimia hyödyntäen.

Lammastahna jakoi hieman mielipiteitä. Vaimoni piti kokeilua erittäin onnistuneena, kun taas itse olin makuyhdistelmän kanssa hiukan kahden vaiheilla. Minttu olisi vaihtoehtona ollut varmasti turvallisempi - ja tylsempi. Makua voisi hyvin kuvata sanalla "pikantti". Pihlajanmarjan maku ei ollut missään nimessä ollut liian läpitunkeva tai ilmiselvä. Päinvastoin! Alkuruoka toimii täydellisesti etmuutenarvaamitätähänonkäytetty-leikissä.



40 isoa pihlajanmarjaa
1 rkl sokeria
2 rkl vettä
1 lampaan ulkofilee (150 g)
3 tuoretta katajanmarjaa
suolaa
maalaisleipää
savupaprikamaustetta


Laita kattilaan pestyt pihlajanmarjat, sokeri ja vesi. Murskaa marjat haarukalla ja keitä miedolla lämmöllä vartin verran, kunnes seos muuttuu hillomaiseksi. Varo tekemästä toffeeta.

Paista lampaan ulkofilee pannulla melko kypsäksi ja anna jäähtyä folioon käärittynä. Pilko jäähtynyt lammas paloiksi ja aja murskattujen katajanmarjojen kanssa tehosekoittimessa erittäin hienoksi. Sekoita joukkoon pihlajanmarjat ja jatka tehosekoittamista.

Lisää koneen pyöriessä oliiviöljyä vähitellen, kunnes seos muuttuu paksun tahnamaiseksi. Mausta suolalla maun mukaan.

Öljyä leipäviipaleet ja paista parilalla. Levitä päälle lammastahnaa ja ripottele päälle aavistus savupaprikaa.

8 kommenttia:

  1. Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. Meilläkin lapsukaiset haluaisivat maistella pihlajanmarjoja, mutta en ole vielä keksinyt hyvää tapaa...

    Mutta jos lasten keksimistä sanonnoista tulee hyviä ruokia, niin kokeilepa mitä saat aikaan nelivuotiaan eilen keksimästä lausahduksesta "hirvikärpäsen metsäelämys". Olettaisin, että kyseessä lisi jonkinlainen hirveen pohjautuva riistaruoka? :)

    VastaaPoista
  2. Meillä menee tällä hetkellä suuhun kaikki marjat riippumatta minkä makuisia tai kuinka myrkyllisiä ovatkaan.

    VastaaPoista
  3. Hauskaa, että täälläkin on löydetty pihlajanmarjan ilot! :)

    VastaaPoista
  4. Hayley: taisi olla ensimmäinen kerta, kun käytin pihliksiä keittiössä. Niin hyvää oli, että varmaan heti ensi syksynä tulee kokeiltua uudestaan.

    Merituuli: joskus sentään täytyy kokeilla jotain, minkä lopputulosta ei varmuudella arvaa ennalta.

    VastaaPoista
  5. Antti I., kunpa itse hirvikärpäsistä sais jotain naposteltavaa. Hirvikärpäsen metsäelämys voisi olla pannulle joutuminen. Vähenisivät metsistä, mokomat.

    VastaaPoista
  6. Todella mielenkiintoisen näköistä, tuli halu päästä maistamaan! Vannon itse improvisoinnin ja kokeilujen nimeen - parhaat keksinnöt syntyvät sillä tavoin, myös keittiössä! :)

    VastaaPoista
  7. Ehdottomasti näin. Toisaalta se antaa myös mahdollisuuden mahtaviin epäonnistumisiin ja karvaisiin petymyksiin. Onneksi harvemmin.

    VastaaPoista