Käy täällä!

Käväisin hetki sitten työmatkalla kesäisessä Savonlinnassa, ja poikkesin Merituulin ja Jukan suosituksesta Panimoravintola Huvilassa. Aivan ensimmäiseksi on sanottava, että sana panimoravintola on Huvilasta puhuttaessa täydellisen harhaanjohtava, koska termistä tulee hakematta mieleen bratwurst ja hapankaali. Huvila sen sijaan on ihan huipputason ravintola millä tahansa mittarilla.

Varasin pöydän viime hetkellä etukäteen, mikä olikin järkevää, koska tullessani sali oli viimeistä tuolia myöten täynnä. Pääruoan kohdalla huomasin, että pöydät ympäriltä tyhjenivät ja jälkiruoan sain syödä melkein itsekseni. Muilla syöjillä oli näemmä liput myös saman illan oopperaan.

Alkuun nautin nieriää kolmella tavalla, joista mousse oli suosikkini. Sekä nieriässä että villisiassa suolaa oli käytetty ilahduttavan maltillisesti, jolloin raaka-aineiden omat maut todella maistoi.

Pääruoaksi söin villisikaa kolmella tavalla valmistettuna (suosittu teema). Filee oli hienosti jätetty aavistuksen punertavaksi eikä paistettu hengiltä. Makkarassa olisi voinut olla ripaus enemmän rasvaa eli mehukkuutta ja ragussa maistui viini aavistuksen liikaa. Näistä huolimatta annos oli valkosipulipyreineen ja kauden kasviksineen lähes täydellinen ja paras syömäni annos hyvin pitkään aikaan.

Vaikka alku- ja pääruoasta sai vatsansa hyvinkin kylläiseksi, nautin päätteeksi portersuklaakakkua ja vaniljajäätelöä. Pisteenä hienon atrerian päälle ravintoloitsija Jussi Hukkanen maistatti listan ulkopuolelta panimon omaa dessert stoutia vuodelta 2009. Tyylinsä mukaisesti vahvaa, paksua ja melkein hiilihapotonta - suklaakakun kanssa aivan täydellistä. Muista eniten omaan maukuun olivat Golden Ale ja Terrasse Blanche.

Kun ravintola tarjoaa paikanpäällä käsintehtyä ruokaa lähialueen raaka-aineista, panee oluita samoissa tiloissa ja tarjoilee ne rennolla otteella idyllisessä miljöössä, niin voiko paljoa enää toivoa? Kokonaisuus ja kokemus oli täysin samalla viivalla parhaiden helsinkiläisten tai lontoolaisten ravintoloiden kanssa. Luonnollisesti samalla viivalla olivat myös hinnat: kolmen ruoan ja ja kahden juoman loppusumma oli kuutisenkymppiä.