tiistai 10. syyskuuta 2013

Kokemuksia kalatiskillä (taas)


Lähikaupassani, jossa päivittäiset ruokaostokset tulee pääasiassa tehtyä, olen jo pitkän aikaa järjestelmällisesti kysellyt kalatiskin kalojen pyyntipäiviä. Ensimmäinen vastaus on valitettavan monesti edelleen: ”Ovat tulleet tänään/eilen”, johon vastaan: ”En minä sitä kysynyt”.  Jos pyyntipäivän vastaus vähääkään arveluttaa, olen pyytänyt kaloja lähempään tarkasteluun katsoakseni silmien kirkkautta, kidusten punaisuutta ja nuuskinut tuoksua.


Jokin aika sitten jouduin väittelyyn logistiikasta kalatiskin uuden myyjän kanssa.  Mies - tai siis poika - väitti silmät kirkkaana, että samana päivänä heille tulleet makrillit ovat pyydetty edellispäivänä Hollannista.  Käskin olla puhumatta varmana asioita, joita ei tiedä ja jätin makrillit tiskiin. Seuraavalla kerralla päällikön kanssa asioidessani otin asian puheeksi ja hän vahvisti, että tuontikalat ovat heillä korkeintaan kolmantena, ehkä neljäntenä, päivänä nostosta.

Mutta kannattaa olla vaativa asiakas ja saada hankalan ihmisen leima!

Viime kerralla käydessäni katselin siikafileitä, ja jo ennen kysymystäni tuttu myyjä sanoi niiden tulleen edellisviikon lopulla. Niiden sijaan hän tarjoutui fileoimaan tuoreemman kokonaisen siian ja myi sen minulle kokonaisen kalan hinnalla. Tätä on hyvä asiakaspalvelu ja näin pidetään vakiasiakas tyytyväisenä! Tietenkin kaikkein kivointa olisi, jos viikon seissyttä kalaa ei olisi myynnissä ollenkaan, mutta se olisi jo liikaa pyydetty. Kalojen viimeinen myyntipäivä kun on suunnilleen kahden viikon päästä nostosta (tähän masentunut hymiö).

Leivitin siiat nopeaksi iltapalaksi ja pikapaistoin pannulla omia kaalin ulkolehtiä, valkosipulia sekä pieneksi leikattua fenkolin mukulaa ja juurta. Fenkolin vihreistä haituvista tein vielä vinegretten, joka kiireessä jäi kuvasta pois (tähänkin masentunut hymiö).




27 kommenttia:

  1. Lisää tällaisia "hankalia asiakkaita", kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehotan kyllä vaateliaisuuteen. Se on ehkä ainut tapa saada muutosta.

      Poista
  2. Tärkeä aihe! Itse kysyn myös aina sen, onko kala vapaana kasvanutta vai kasvatettua. Esimerkiksi itse pyydetty siika ei ole koskaan maistunut mudalta, mutta kasvatettu siika sen sijaan maistuu useasti mudalta. Voi tietysti olla, että vuodenaika vaikuttaa: kesällä syö vain itsekalastettua kalaa ja talvella kaupan kalaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvatettu ja luonnon kala ovat yleensä aika hyvin merkittyjä toisin kuin pyyntiajat. Mahtavaa, että sulla on mahdollisuus saada itse kalastettua kalaa.

      Poista
  3. Meilläkin kauppa mainosti tuoretta siikafilettä alle kahdellakympillä. Pyyntipäivästä oli kuitenkin kulunut jo viikko... Kaupan "tuore" on varmaan synonyymi kypsentämättömyydelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin. Teknisesti tuore eli pakastamaton tai kypsentämätön. Sillä vaan ei ole mitään tekemistä sen tuoreuden kanssa, jota ruokaihminen ajattelee.

      Poista
    2. Ullan termi "vintage-kala" on aika osuva.

      Poista
  4. Niinpä, noin se menee täälläkin. Liian usein joutuu jättämään "tuoreet" kalat tiskiin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Ainoa varma tapa olisi kalastaa itse. Jos saa, niin ainakin saa tuoretta.

      Poista
  5. Luulenpa, että Ullan kommentti on aika asian ytimessä... (tähän myös sellainen masentunut hymiö).
    Ja Hurraa-huuto Jasu sinulle! Muutoksia tapahtuu vain, jos niitä vaadimme. Vaativa asiakas ei siis ole hankala, vaan enneminkin kuluttajien asian ajaja.

    VastaaPoista
  6. Jep. Täytyy yrittää olla vaativa, mutta mukava ja rakentava. Asiakaspalveluhan ei tarvitse yhtään enempää veemäisiä ja arrogantteja asiakkaita.

    VastaaPoista
  7. Jasu, voisitko alkaa asioida meidänkin lähikaupassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos se teidän lähikauppa on Mustapekka, niin kyllä mä siellä aina välillä käynkin ;) Kalatiskillä en toisaalta ole paljoa asioinut.

      Poista
  8. Tätä ohjetta voi soveltaa myös kalan ostamiseen:
    "#1 tip for buying meat is get to introduce yourself to your local butcher and become friends."

    Vinkki vitosena myös, että mukava ja ystävällinen asiakas saa usein myös mukavaa ja ystävällistä palvelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen anonyymi kysyy, mikä on "your local butcher"?
      Ei ole sellaisia näkynyt Suomessa vuosikymmeniin...

      Poista
    2. Heh, kyllä paikalliset lihakauppiaat ja oman kylän teurastajat ovat valitettavasti tainneet kadota Suomesta viisikymmentä vuotta sitten.

      Mutta vinkki sinänsä on osuva, eli olla kaveri sille tyypille jolta lihansa ostaa.

      Poista
  9. En voi Suomessa koskaan ostaa "tuoretta" makrillia kaupasta. Norjassa asuessani ostamani makrillit oli pyydetty aamuvarhaisella ja heti samana päivänä pannuun ja pöytään. Makrillin kun ei pidä nähdä auringonlaskua :-)
    Pirjo-Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, kun sellaista joskus voisi saada! Ruokamatkalle Norjaan...

      Poista
  10. Pyyntiajat on juuri se syy, miksi syön todella vähän kalaa kotona. Minä olen tottunut siihen, että kala on tunnin päästä verkon nostosta jo lautasella ja melkein viikon jäissä seissyt ei mun mittapuulla ole mitenkään päin enää tuoretta. Ehkä syömäkelpoista, EHKÄ.

    Joskus sorrun loheen, jos sitä saa todella halvalla, mutta kaupassa pitää jo tietää, mitä siitä aikoo tehdä. Pakastaa sitä ei enää voi ja lopputuloskin on syötävä kohtuullisen nopeesti.

    Iskä onneksi toi mulle muikkua niin raakana kuin savustettunakin umpijäisenä pohjoisen reissultaan. Itse tai tuttujen kalamiesten pyytämistä tietää aina, mihin kellonaikaan kala on järvestä nostettu ja se on varmasti joko toimituspäivänä pyydettyä tai tulee perkattuna ja umpijäässä. Valitettavasti nykyisellä asuinpaikkakunnallani en tunne ketään yli oman tarpeen kalastavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalan ja lihan kohdalla taitaa oikeasti olla nousussa kuluttajien kiinnostus ja vaatimus (tai niin ainakin toivon) niiden alkuperään ja kasvatusolosuhteisiin. Varman tiedon saaminen vaan on aika vaikeaa, jos itse ei tuota/metsästä lihaansa tai kalasa kalojansa.

      Poista
  11. Ihan pakko on kommentoida tähän juttuu, koska samaan asiaan olen törmännyt niin valitettavan usein. Enemmän on niitä kauppoja, joista en kaloja osta kuin niitä joissa tiedän myytävän tuoretta kalaa. Muutaman kerran olen joutunut soittamaan kauppaan ja valittamaan kotiin tuodun kalan hajusta, joka täyttää koko keittiön... Rahat olen saanut takaisin (on myös tarjottu uutta kalaa - en ole hyväksynyt tarjousta), mutta usko on mennyt. Miten moni syökään noita omaan makuuni liian vanhoja kaloja. Ihana, että muutkin taistelevat tuoreiden kalojen puolesta! Itse pyydetyt tai sukulaisilta saadut kalat ovat aina asia erikseen. Ne saa lähes suoraan vedestä keittiöön - mutta aivan liian harvoin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa Taru! On oikeutemme (ja velvollisuutemme) palauttaa kala, jonka kotona toteaa vanhaksi. Tiedän todellakin tuon keittiön valtaavan pahan kalan tuoksun, joka todellakaan ei tule tuoreesta kalasta!

      Olen myös palauttanut kauppoihin hedelmiä, jotka mätänevät kotona kahdessa päivässä tai päällepäin moitteettomia hedelmiä, jotka leikatessa toteaa kehnoiksi.

      Poista
  12. Kyllä näissä asioissa pitäisi aktivoitua jokaisen kuluttajan. Olen saanut vihiä hyvästä lihakaupasta pitkän matkan päässä, mutta aion sen mennä kyllä vielä joku päivä katsastamaan. Pitää varmasti mennä halliin asioimaan, jotta saa hyvää tavaraa.

    VastaaPoista
  13. Kalatiskillä asioiminen on kyllä välillä melko masentavaa. Taidan olla kylän ainoa hankala asiakas tuoretiskillä. Ihan puistattaa ja suututtaa nuo lähes pari viikkoa vanhat kalat. Onneksi täällä on paikallinen kalastaja johon voi turvautua.

    VastaaPoista
  14. Oman kokemukseni mukaan asiakkaat yleensä kysyvät minä päivänä kala on tullut. Kerron toki silloin pyyntipäivän, mutta peruskaavaan tottuneena olen kyllä saattanut kertoa pyyntipäivää kysyneellä myös saapumispäivän. Onneksi kukaan ei ole tästä (vielä) äksyyntynyt.

    Ymmärrän täysin, että halutaan mahdollisimman tuoretta, MUTTA sitten ei ehkä kannattaisi ostaa norjalaista lohifilettä tai hollannista tullutta kalaa. (Tai juosta halvimman hinnan perässä kuten monet tekevät.)

    Sen sijaan kalatiskin henkilökunnalta voi ystävällisesti kysyä minä päivinä heille tulee tuoretta kalaa ja tulla sellaisena päivänä ostamaan sen kokonaisen, suomalaisen kalan. Näin saa mahdollisimman tuoretta. Tälläisestä kalasta voi jopa jättää tilauksen ja se olisi omalla nimellä takana odottamassa.


    Fileoinnissa on se, että ellei sitä osaa hyvin ja tee sitä usein niin lopputulos ei luultavasti ole asiakkaan mieleen. Jonka takia esimerkiksi osa-aikaiset eivät sitä luultavasti kauheasti tarjoudu fileoimaan. Joten kannattaa ehdottomasti kehua esimiehille myyjiä, jotka taidon osaavat.

    VastaaPoista