maanantai 25. marraskuuta 2013

Tuorepastaa pitkästä aikaa


Oli niin hyvää, että koko perheeltä meinasi päästä itku. Vähän kuin olisi syönyt pastaa ensimmäisen kerran.

Ehkä osittain siksi, että pastaa ylipäätään on tullut viime aikoina syötyä hirvittävän harvoin ja tuorepastaa tehtyä vieläkin harvemmin. Tuore sunnuntaipasta oli päräyttävä muistutus siitä, miten hyvää pasta oikeasti voi olla ja miten suuri ero kaupan kuivapastan ja itsetehdyn välillä on. Vaikka monenlaisia laadukkaita ja aitoitalialaisia kuivapastoja on herkkukaupat väärällään, on itse tehty tuorepasta kuitenkin ihan toiselta planeetalta. Aivan eri juttuja, vaikka molemmille onkin paikkansa.

Tein pastasta isomman annoksen, joista toisen puolen leikkasin fettuccineksi ja laitoin pakkaseen. Koko taikinasta olisi helposti riittänyt pääruoaksi kuudelle. Puritaanien mielestä oliiviöljy ei varmastikaan kuulu pastataikinaan - ja varmaan ovat siinä ihan oikeassa - mutta kun taikina tuntui vähän liian paksulta niin pistin vähän öljyä, kun en viitsinyt lisätä enää munia. Toinen vaihtoehto olisi ollut laittaa vettä.




Toinen pasta oli klassinen pasta carbonara (nyt ilman kermaa), johon käytin itse valmistamaani pekonia ja omien kanojen munia. Toinen oli valkosipulilla ja vihreilä oliiveilla ryyditetty tomaattikastike.


450 g durumjauhoja
3 kananmunaa
3 kananmunan keltuaista
1 rkl oliiviöljyä
2 tl suolaa

Sekoita kaikki ainekset ja vaivaa kymmenisen minuuttia, kunnes taikina on sileä ja kimmoisa. Yleiskone toimii hommassa hyvin. Kääri taikaina kelmuun ja laita tunniksi jääkaappiin. Jaa taikina osiin ja aja pastakoneessa haluamaasi muotoon.

(Ja aiheeseen liittyen on pakko kertoa se maailman huonoin puujalkavitsi: Hannu Karpon ohjelman kuvauksissa tippui pasta-annos järveen. "Mitä pastaa se oli?" joku kysyi. "En tiedä, mutta tuolla se Karpo naaraa.")

8 kommenttia:

  1. Vou,vou. Itse tehtynä pasta on parasta. Eikä sitä edes kannata verrata kuiviin papanoihin. Jasu,toi sun omatekoinen pekoni on varmasti huippua. Oon fiilistelly mielessäni ideaa tehdä pekonia esim.hirvestä tai villisiasta. Kauan pidit lihaa suolavedessä ennen savustusta? Ja savustitko lepällä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä kertaa en pitänyt suolaliemessä vaan hieroin suolaa sokeria ja mausteita pintaan. Maustui noin viisi päivää. Olen puolen kymmentä kertaa kokeillut kylmäsavustusta, mutta loistavaa ratkaisua en ole keksinyt. Siis siihen että saa savua, muttei lämpöä. Leppää olen puista käyttänyt.

      Poista
  2. Kyllä vaan itse tehty pasta on parasta! Viimeksi taisin tehdä pastaa kun tein punajuurella värjättyä sellaista joka päätyi blogiinkin. Mun eksäni täällä tekee aina valtavia määriä pastaa kerralla ja sitten kuivattaa ne.Ei koskaan käytä kaupan pastaa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punajuuri tekee kyllä hienon värin pastaan. Täytyypä tehdä taas sitä...

      Poista
  3. Maailman huonoin puujalkavitsi jaksaa aina vain naurattaa :-D Ja pasta se vain on kaikista parasta, etenkin kun pastalautanen on niin täynnä äyriäisiä, että kolina käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Mutta äyriäisen kanssa ei saa parmesaania :(

      Poista
  4. itsetehtyä pastaa, kotitekoista pekonia, oman pihan kanojen munia... näisstä tarinoissa se sielu lepää :-)

    VastaaPoista
  5. Häpeäkseni myönnän, että en ole kertaakaan tehnyt itse pastaa vaan olisikohan nyt sen aika, kun saat sen kuulostamaan kovin helpolta :). Mieheni kanssa ollaan kuitenkin kokeiltu viime talvisen pekonipostauksesi innoittamana tuota pekonin tekoa. Aikamoiseksi komediaksihan se meni kaikkine virityksineen ja luulen, että samalla metodilla ei mieheni ala enää savustushommiin vaikka lopputulos olikin ihan hyvä.

    VastaaPoista