maanantai 15. helmikuuta 2010

Kastanjakeitto

Tein tämän Moro-keittokirjassa olleen ruoan ensimmäisen kerran pari vuotta sitten. Tuolloin en saanut käsiini tuoreita kastanjoita, joten ostin purkillisen kastanjasurvosta.

Valitettavasti tajusin hiukan liian myöhään tahnan olevan melkoisen makeaa ja tarkoitettu ennemmin jälkiruokiin. Lopputulos oli aivan käsittämättömän makea. Se oli yksi harvoista ruoista, jotka ovat kirjaimellisesti jääneet syömättä.

Resepti tuli uudestaan mieleen, kun valmistin paahdettuja kastanjoita. Keiton ohjeessa oli kaikki edellytykset mahtavaan makuelämykseen ja olihan se ihan OK, mutta jotenkin kaikki ei vaan natsannut. Kokonaisuus oli liian raskas, ummehtunut ja chorizon hallitsema (vaikka käytin sitä vain alle tulitikkuaskin verran). Uudestaan tehdessä jättäisin makkaran kokonaan pois ja käyttäisin sen sijaan paprikajauhetta. Kastanjatkin maistuivat vain kokonaisia paloja purressa.

Keitto tuli joka tapauksessa tällä kertaa syötyä. Ehkä jostain löytyisi ensi talveksi ohje toisenlaiseen kastanjakeittoon. Kenties yksinkertaisemmin vain perunaa, selleriä ja kermaa...


400 g kastanjoita
oliiviöljyä
pieni sipuli
pieni porkkana
varsisellerin varsi
pieni pala chorizoa tai paprikajauhetta
pari valkosipulinkynttä
1 tl jeeraa
hiukan tuoretta timjamia
kuivattu pieni chili
sahramia kuumaan veteen liotettuna
tomaatti ronskisti pilkottuna
5 dl vettä
suolaa

Leikkaa chorizo pieniksi kuutioiksi ja paista kuumassa padassa. Pilko sipuli, selleri ja porkkana mahdollisimman pieniksi ja lisää pataan. Riippuen makkaran rasvaisuudesta, saattaa oliiviöljyä joutua lisäämään. Anna hautua parikymmentä minuuttia eli kunnes ainekset alkavat karamellisoitua ja ruskistua.

Tee ristiviillot kastanjoihin ja paahda suolapedillä 200-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Anna jäähtyä hiukan, kuori ja leikkaa 4-6 osaan.

Lisää pataan jeera, chili, valkosipulit ja timjami ja paista vielä hetki. Lisää tomaatti, kastanjat ja sahrami sekä puoli litraa vettä. Kiehauta ja anna porista kymmenisen minuuttia.

Aja osa kastanjoista tehosekoittimessa hienoksi ja sekoita takaisin keittoon.

4 kommenttia:

  1. Moi! Suurta herkkuani on kuivatuista kastanjoista tehty sosekeitto:selleriä, sipulia, suola, pippuri, kanaliemi, joskus ehkä porkkanakin, persiljaa. Fiiliksen mukaan sitruunamehuha tai valkosipulia tai ripaus muskottipähkinää - tai kaikkia. Soseeksi ja nam! Terv. TiV

    VastaaPoista
  2. Vielä - valista tietämätöntä keittokirja-addiktia... Moro? Terv. TiV

    VastaaPoista
  3. Kiitos ohjeestasi. Onko sulla tuossa juuri- vai varsiselleriä? Entä mistä olet noita kuivattuja kastanjoita ostanut. Vai kenties kuivannut itse.

    Moro on lontoolainen ravintola, jonka perustajapariskunta on tehnyt kolme keittokirjaa. Mulla on kaksi ensimmäistä, joista se ihan eka on suosikkini kaikista keittokirjoistani (joita on myös aika paljon...). Tai aikakin TOP 3 kirja.

    Moron ruoassa on paljon vaikutteita Espanjan, Marokon ja lähi-idän ruokakulttuurista. Jos nuo yhtään kiinnostaa niin kannattaa katsastaa kirja. Tai ravintola. Pari käynnin perusteella suosittelen sitäkin!

    http://www.moro.co.uk/moro/restaurant/default.asp

    (en osaa tehdä linkkiä...)

    VastaaPoista
  4. Moi! Varsiselleriä olen laittanut. Ohjetta olen muotoillut tämän pohjalta (lisännyt maun mukaan mm. sitruunaa): http://bitten.blogs.nytimes.com/2008/12/23/recipe-of-the-day-roasted-chestnut-soup/
    (en minäkään osaa linkittää...)
    Kuivattuja italialaisia kastanjoita olen useammankin kerran ostanut Sveitsistä. Ovat tosi käteviä, kun ovat jo valmiiksi kuorittujakin. Jossain webbikaupassakin olen niihin törmännyt. Niitten innostamana ostin oikein hyvän kastanjakirjankin: http://www.buchgourmet.com/prod_details.asp?productid=10196&subcat=873&page=1&sort=&back=cat

    Moron kirjat näyttävät jo kannenkin perusteella mielenkiintoisilta!

    VastaaPoista