Kirkkonummelainen maalaissiideri, osa 2

Nyt siideri on sitten pullossa! Käymistä kesti kaikkiaan kolmisen viikkoa ja kaikki meni kutakuinkin suunnitellusti. Pullotusvaiheessa siideriä piti tietenkin maistella riittävästi, jotta pystyi antamaan arvion tähän astisesta tuotteesta.

Juoma on kauniin vaaleankeltaista ja hyvin kuivaa. Sekä maussa että tuoksussa tunnisti raikkaan ja kirpeän omenan. Ei epäilystäkään, mistä juomasta on kyse. Parasta kuitenkin on, että maussa ei ollut mitään sivumakua, joka olisi viitannut pilaantumiseen eli koko projektin epäonnistumiseen.

Siiderin olisi voinut tässä vaiheessa myös kirkastaa gelatiinilla ja rikkihapolla, mutten tietenkään halunnut lisätä siihen mitään ylimääräisiä aineita. Varsinkin kun tarkoituksena oli tehdä juuri tunnelmallisen sameaa siideriä.

Päädyin lopulta tekemään kahta erilaista juomaa: toinen täysin kuiva ja hiilihapoton eli still sekä toinen hiukan makeutettu ja kupliva. Nyt pullot ovat vaatehuoneessa kypsymässä ainakin pari kuukautta.

Jouluun mennessä maun pitäisi siis kehittyä parhaimmilleen. Edessä on koko siiderin teon vaikein vaihe eli odotus.