Koska siskoni oli tuolloin tulossa kylään, eikä muuta tarjottavaa juuri ollut, tuli se laitettua pöytään ja muistaakseni melkein kokonaan syötyäkin. Tämän jälkeen vaimoni on huolehtinut perheemme makeista leipomuksista.
Löysin yhdestä suosikkikeittokirjastani mantelirosmariinikakun ohjeen, jota onneksi uskaltauduin kokeilemaan. Pohjaan tuli sokerin ja munan lisäksi hienoksi jauhettuja manteleita, rosmariinia, sitruunan kuorta ja kuivahtanutta leipää. Kakun kanssa söimme sitruunarosmariinisiirappia, granaattiomenaa ja turkkilaista jogurttia.
Ohje osoittautui niin mainioksi, että sitä on turha kirjoittaa auki. Voin nimittäin melkein luvata, että kakkua on tarjolla seuraavalla käynnillä kaikille vieraille!
Täytyy siis vissiin tulla kyläilemään :)
VastaaPoistaJep! Tulossa ollaan!
VastaaPoistaMistäs hommasit mantelijauheen? Katselin nimittäin viikonloppuna yhtä suklaakakun ohjetta ja siihen tuli myös manteleita hienoksi jauhettuna. Ei ollut kuin kokonaisia, eikä morttelissa taida tulla kovin hyvää jauhoa :)
VastaaPoistaKaikkien pitää tulla kyläilemään!
VastaaPoistaTein jauheen itse kuorituista manteleista. Käytin sellaista pientä terällistä silppuria joka on tavallaan sauvasekoittimen lisäosa. Varsin hienoa jauhetta tuli.
Tämä kakku oli kyllä ihan täydellistä varsinkin noiden oheismateriaalien kanssa. Ei liian makea vaan raikas ja mehukas.
VastaaPoistaVierailuja odotellen!
Joko tän saisi aukikirjoitettuna, anonyymi voi kyllä toki tulla kyläänkin ;)
VastaaPoistaKiitos muistutuksesta. Pitääkin tehdä tämä taas uudestaan ja laittaa ohje ihan kokonaan.
Poista