sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Tomaattikeitto jättikatkaravuilla ja oliiveilla

Tämä tomaattikeitto räjäytti vaimon tajunnan. Muuntelin hieman Ottolenghin keiton ohjetta, ja lopputulos oli mahtavan maukas ja välimerellinen. Pernod toi rapuihin hienon aniksen vivahteen.

Vaikka viikonloppu oli helteinen, kuuma keitto sopi erinomaisesti terassilounaaksi. Keiton maut olivat todella täyteläisiä, ja tehostin niitä vielä vaimon leipomalla leivällä ja Frascatin alueen viinitilalta vuonna 2000 ostetulla punaviinillä, joka yllätykseksemme oli vielä ihan kunnossa.

8 jättikatkaravun pyrstöä
kevätsipuli varsineen
20 ml Pernodia
3 luumutomaattia kaltattuna ja lohkottuna
6 kirsikkatomaattia kaltattuna ja lohkottuna

tuore punainen chili pilkottuna
3 valkosipulin kynttä ohuina siivuina
kalamataoliiveja
voita
silolehtipersiljaa
suolaa ja pippuria

Paistoin kevätsipulin ja ravut nopeasti voissa isossa wokkipannussa. Kaadoin Pernodin pannuun ja annoin alkoholin haihtua. Lisäsin tomaatit, chilin, oliivit ja valkosipulin ja kuumensin muutaman minuutin. Rikoin vielä tomaatteja lastalla, jotta nesteet irtosivat kunnolla. Lisäsin keittoon kunnon nokareen voita, maustoin suolalla ja pippurilla ja silppusin persiljan keiton päälle.

Alkuperäisessä ohjeessa ei ole lainkaan kevätsipulia, ja tuoreen chilin tilalla on käytetty kuivattua. Olen tehnyt kahdesti keiton alkuperäisellä ohjeella, mutta ainakin tässä tilanteessa tämä toimi vielä paremmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti