maanantai 23. marraskuuta 2015

Peuraa, juureksia ja lientä


Ei ihan keitto, ei oikein pataruokakaan ja syömiseen tarvitsi haarkukan, veitsen ja lusikan.

Haudutin viikonloppuna liedellä peuran niskaa pitkään padassa, niin että nestettä oli pohjalla pari kolme senttiä. Liha siis tavallaan höyrystyi kypsäksi. Kansi kannattaa olla tiivistä mallia - varsinkin jos ei halua olla jatkuvasti vieressä vahtimassa, ettei pata kuivu. Ja kukapa haluaisi?

Tiukka liemi oli kyllä sanomattakin ihan loistava. Tykkäsin myös juuresten vastakkaisista tekstuureista: paahdetun palsternakan rapsakkuus ja liemessä tunteja kypsyneen porkkanan hajoava pehmeys.


peuran niska
pari kolme porkkanaa

pari valkosipulinkynttä
laakerinlehtiä
kokonaisia mustapippureita
vettä ja loraus tummaa olutta

pari palsternakkaa

pari sipulia
oliiviöljyä

suolaa ja mustapippuria
silolehtipersiljaa

Ruskista liha padassa kauttaaltaan. Lisää pilkotut porkkanat ja valkosipulit sekä mausteet ja sopivasti nestettä. Anna hautua miedolla lämmöllä kolmesta neljään tuntia kunnes liha irtoaa luista. Käännä lihaa pari kertaa kypsennyksen aikana. Lisää nestettä, jos pata uhkaa kuivua.

Kuori palsternakat ja sipulit ja leikkaa ohuksi lohkoiksi. Laita pellille ja valele oliiviöljyllä. Paista 200-225 asteisessa uunissa kunnes kasvikset saavat väriä pintaan. Mausta suolalla.

Riivi kypsä liha luista ja ota porkkanat talteen. Siivilöi liemi kattilaan ja kiehauta.

Kokoa kaikki ainekset lautasille ja kaada päälle liemi.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Ruokaa omasta maasta


Otsikko, joka on myös Hyvää Suomesta -merkin slogan, avautuu kahdella tasolla. Ensimmäinen mielleyhtymäni liittyy konkreettisesti omaan, omistettuun ja rahalla ostettuun maahan, johon omin käsin käännetyt kasvimaat antavat vuodesta, säistä, kuun asennosta ja ties mistä riippuen satoa joskus paremmin, joskus kehnommin - kuitenkin aina niin, että osan vuodesta voi syödä ruokaa, jonka alkuperän ja tuotantotavan tuntee paremmin kuin omat taskunsa.

Kun täyteen omavaraisuuteen ei maallakaan pääse, astuu kuvaan maan laajempi merkitys eli kotimaamme Suomi. Ruokaa omasta maasta eli ruokaa Suomesta.

Hyvää Suomesta -merkki, joka löytyy tuotepakkauksista pyöreänä joutsenmerkkinä tai sinivalkoisena, liehuvana lippuna, on suomalaisten pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki. Merkki takaa, että tuote on valmistettu Suomessa ja lopputuotteeseen käytetyistä raaka-aineista vähintään 75% on suomalaista alkuperää. Merkityistä tuotteista kuitenkin kaikki liha, kala, muna ja maito ovat täysin suomalaisia, joten  Hyvää Suomesta -tuotteiden kotimaisuusaste on keskimäärin noin 95 %. Alkuperämerkki on käytössä ainoastaan pakatuissa tuotteissa eli merkintää ei löydä hevi-osastolla, vaikka itsepunnittavat raaka-aineet olisivatkin täysin kotimaisia.

Merkki on vapaaehtoinen ja se takaa tuotteen korkean kotimaisuusasteen, mutta toisaalta merkin puuttuminen ei automaattisesti tarkoita, etteikö tuote voisi olla pitkälti suomalainen. Kuluttajana on kuitenkin hienoa, että raaka-aineiden alkuperää ei tarvitse itse yrittää salapoliisityönä selvittää, vaan sekä tutkinnan että auditoinnin tekee puolestamme puolueeton taho, ja osoituksena kotimaisuudesta on helposti tunnistettava ja löydettävä merkki.

En tiedä, onko retorinen kysymys kysyä, miksi suosia kotimaista. Miksi suomalainen olisi patrioottisen automaattisesti aina laadukkaampaa, puhtaampaa ja paremman makuista kuin jonkun toisen ihmisen kotimaassa tehty ruoka? Toki suomalainen ruoka on puhdasta ja turvallista johtuen esimerkiksi tiukasta elintarvikelainsäädännöstä. Samoin suomalainen  ruoantuotanto näyttelee merkittävää osaa huoltovarmuudessa. Silti suurimpana asiana suomalaisen ruoan merkityksestä puhuttaessa mieleen tulee juuri nyt sen kansantaloudellinen ja työllistävä vaikutus.

Suomalaiset käyttävät ruokaan ja juomaan vuosittain yhteensä noin 22 miljardia euroa, joka jakautuu suunnilleen puolittain kotiin ostettuihin tuotteisiin ja ulkona kulutettuihin ruokiin ja juomiin. Maa- ja puutarhatalous sekä elintarviketeollisuus työllistävät suoraan toistasataatuhattaa henkeä ja välillisesti ruoka ja juoma antavat töitä neljännesmiljoonalle suomalaiselle. Ruokarahat pyörittävät siis isosti kotimaan taloutta, joten ei ole yhdentekevää, missä tuotettua ruokaa ostaa. Syömällä parempi Suomi!

Omia tietoja suomalaisesta ruoasta ja ruokakulttuurista voi testata ja lisätä Hyvää Suomesta -merkin Suomiruokaguru-tietovisassa. Pelin läpäisy vei minulta toisenkin yrityksen haksahdettuani muun muassa sellaisiin kysymyksiin, kuin "mikä on Suomen merkittävin kauppamarja" ja "kuinka pitkä on viljeltävien kasvien kasvukausi". En kerro, pelaa itse.



Yhteistyössä Hyvää Suomesta -merkki