Ensimmäiset omat uudet perunat

Ensimmäiset omat perunat! Suuri askel minulle, vaikkei mikään hirveä harppaus ihmiskunnalle. Varmasti joku muukin on joskus kasvattanut itse perunoita... Kuten esimerkiksi vanhempani lapsuudenkodissani jokaikinen kesä. Tuolloin puolipakolla perunamaata kitkettyäni ihmettelin, mitä järkeä on kasvattaa itse perunoita, kun niitä voi ihan helposti ostaa kaupasta. Paljon kasvattamista helpommin.

Olen syönyt koko lapsuuteni omia perunoita, mutta silti olen aivan íhmeissäni mukuloista, jotka ovat ilmestyneet oman kasvimaan nurkkaan. Ja miten helposti! Käänsimme toukokuussa maan ja painoimme maahan kuutisen riviä Timon ja Siiklin siemenperunoita. Luonto suosiollisesti hoiti taimien kastelun ja juhannuksen jälkeen aloin odottamaan perunoiden kukkimista. Koska kukkiminen oli käsitykseni mukaan jonkinlainen merkki perunoiden valmistumisesta ja lupa nostaa niitä.

Eï tullut kukkia juhannuksen jälkeen, ei heinäkuun alussa eikä puolessa välissä. Kukkia ei ole tullut tähän päivään mennessä, mutta tätä uhmaten nostin eilen ensimmäiset varret ja sain saaliiksi erikokoisia täydellisen kauniita ikiomia perunoita. Kahdesta varresta yhteensä puolisentoista kiloa. Karkeasti laskettuna koepenkissä pitäisi siis muhia pottuja vielä viitisen kymmentä kiloa.

Kaupan uusiin pottuihin verrattuna huomasin pari seikkaa. Omissa kuori oli uskomattoman ohut; lähes olematon. Tuntui ihan pahalta harjata niitä juuresharjalla. En tiedä miten kuori paksunee säilytyksessä noston jälkeen, mutta ainakin tällä hetkellä kaupasta ostetuissa uusissa perunoissa on jo aikamoinen kuori. Tuntui myös, että omat perunat kypsyivät tavallista nopeammin.

Entäs maku sitten? Tekisi mieli tietysti sanoa, etten ole ikinä syönyt mitään maistuvampaa. Todellisudessa ne maistuivat ihan uusilta perunoilta. Ei sen paremmilta tai huonommilta kuin kaupasta tai torilta ostetut. Joidenkin mielestä Timo on vähän mauton lajike, joten ehkäpä Siikli sitten räjäyttää pankin.

Salaatti grillatusta kesäkurpitsasta, fetasta ja mintusta

Pahuksen kylmä kesä on hiukan viivästyttänyt sadonkorjuuta. Kuvittelin, että viimeistään heinäkuun alussa voisi lopettaa kaupassa käynnin ja täyttää vatsat puutarhan antimilla. Ei voinut. Nyt ovat onneksi kasvimaan ensimmäiset kesäkurpitsat päätyneet grillin kautta salaattiin. Itse asiassa juustoa ja siemeniä lukuunottamatta kaikki löytyi omalta pihalta.

Muistan lukeneeni vastikään jostakin blogista tämän tapaisen ohjeen, mutta nyt en sitä etsimälläkään löydä. Idea rakentui joka tapauksessa grillatun kesäkurpitsan, fetan, mintun ja salaatin ympärille. Minttu ja feta ovat klassikkoyhdistelmä siinä missä tomaatti ja basilikakin. Molemmat sopivat myös hienosti grillatun ruoan maanläheisiin makuihin. Näin muistan huomanneeni jo blogini alkumetreillä.

Pitäkääpä silmät auki: viitteitä näihin salaattitunnelmiin saattaa löytyä lähipäivinä muualtakin!


yksi suuri tai pari pientä kesäkurpitsaa
pari kourallista erilaisia vihreitä salaatteja
tuoretta minttua, basilikaa ja silolehtipersiljaa; pieni nippu kutakin
50-100 g fetaa
pieni kourallinen pinjansiemeniä
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria
sitruunamehua

Leikkaa kesäkurpitsat pituussuunnassa ohuiksi siivuiksi. Levitä siivut astiaan ja sivele niihin reilusti oliiviöljyä. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Grillaa kesäkurpitsoja kuumassa grillissä, kunnes ne saavat mukavat raidat.

Sekoita astiassa kesäkurpitsasiivut (riivi suurimpia tarvittaessa pienemmiksi), salaatit, basilika ja persilja. Rouhi päälle fetat ja koristele mintulla ja pinjansiemenillä. Lisää hapokkuutta sitruunamehulla maun mukaan.

Myslikeksit

Kun jonkun toimivan ohjeen keksii, tulee sitä tehtyä peräkkäin kaikille vieraille. Erityisesti näin käy makeiden herkkujen kanssa, joita ei ylipäänsä tule niin paljoa valmistettua. Tämä ohje on juuri tuollainen. Keksit kuuluvat kategorioiden "ei liian makea", "melkein terveellinen" ja "aikuiseen makuun" alle.


60 g sekalaisia pähkinöitä (pecan, hassel, cashew tms.)
20 g manteleita
30 g kuivatuja karpaloita
30 g kuivattuja kirsikoita20 g pinjansiemeniä
15 g seesaminsiemeniä
150 g kaurahiutaleita
50 g voita
80 g ruokosokeria
2 rkl vaahterasiirappia
1 muna

Aja tehosekoittimessa pähkinät, mantelit, karpalot ja kirsikat karkeaksi. Kaada seos kulhoon ja sekoita joukkoon kokonaiset pinjansiemenet, seesaminsiemenet ja kaurahiutaleet.

Sulata kattilassa voi, sokeri ja siirappi. Lisää kattilaan manteli-hedelmä-kauraseos sekä muna ja sekoita tasaiseksi massaksi. Levitä ohueksi kerrokseksi leivinpaperille ja paista 180 asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ja leikkaa terävällä veitsellä paloiksi.

Grillattua lammasta eli lounasretkellä kalliolla

Maalla asumisessa on pari eittämättömän hyvää puolta: ulkona saa olla koko ajan eikä tekeminen lopu koskaan ja lounasretken voi tehdä kätevästi poistumatta tontilta. Varsinkin lasten kanssa huomaa miten paljon paremmin kaikki ruoka maistuu ulkona. Olemme käyttäneet tätä hyväksi käymällä säännöllisesti eväsretkellä pihan toisella reunalla olevalla kalliolla.

Lounasretkeä varten marinoin siskoni kasvattaman lampaan (kiitos vielä kerran!) paloja yön yli valkosipulissa, rosmariinissa, suolassa, mustapippurissa, balsamicossa ja oliiviöljyssä. Grillasin lampaat nopeasti kuumassa grillissä samalla paistoin vieressä lohkoperunoita. Ruoat lämpimään kulhoon ja päälle raakoja sipulirenkaita ja viereen persiljasta, mintusta ja oliiviöljystä tehtyä kylmää soosia. Ruoat, juomat, yksi lautanen sekä parit haarukat mukaan ja kesämekot hulmuten juoksujalkaa syömään. Oikein hyvin kalliolla ihan oikeakin ruoka maistui.