maanantai 28. tammikuuta 2013

Ruokabloggarin peruslauantai



Talomme täyttyi viikonloppuna maan parhaista ja hauskimmista ruokabloggareista. Oli älyttömän mukavaa tavata uusia ja vanhoja tuttuja. Pöytä notkui alkupaloja, pääruokia ja jälkiruokia. Tunnelma oli käsin kosketeltava kuin urheilukilpailuissa ikään ja jatkuva nauru katkesi aamuyöstä vain muutamaksi tunniksi.





minituulihattuja kurpitsa-salviavoitäytteellä
naudankielipateeta
Heston-Blumenthalin sinappijäätelöä
maa-artisokkasipsejä
brie-kirsikkahillo-rosmariinipaloja
savusiikamoussea näkkärillä
Karkkilan luomupossun paahtokylkeä ja BBQ-kastiketta
grillattu lampaanviulu
paahdettu chorizo-paprika salaatti
hummus
baba ganoush
tabboulleh
lavash-leipiä
skagen röra
saaristolaisleipää, mätiä, sipulia ja smetanaa
härkäpaputuorejuustolevitettä
vietnamilaista kanasalaattia
mesiangervotäytteiset bebet
sitruunalla ja unikonsiemenillä maustettuja muffinsseja
cajun-lohta rucolapedillä
aish al saraya
custard
biscuit au chocolat
japanilaista juustokakkua
tonkapavulla maustettua hapankirsikkakastiketta                     
itse tehtyä Bailey’sia

Ja olihan sitä varmasti paljon muutakin, mitä ei nyt muista eikä tullut kirjoitettua ylös...  Osa onkin jo ehtinyt blogata tästä peruslauantaista, joten kannattaa kurkata alla olevaa listaa. Aamulla bileet jatkuivat kuohuviinin, juustojen, villisian- ja hevosenlihan, itse tehtyjen leipien ja cappuccinon merkeissä.



Kiitos vielä kerran kun kävitte. Vieraat tekevät juhlan!

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

DIY pekoni


1. Kaikki tykkäävät pekonista (paitsi oma vaimoni).

2. Kaikki on aina vähän parempaa, kun sen tekee itse.

Tällä perusteella itse tehty pekoni on tosi hyvää. Ja niin se onkin. Näin sydäntalvella on ajankohtaista muistella kesällä tehtyä ensimmäistä kylmäsavustusta eli omaa pekonia. Pointti on pitää grillin lämpötila alle 40 asteen, joka näin talvella onnistuu helpommin kuin keskellä kesää.

Osta kilon pala porsaan kylkeä. Mieluusti luomua. Upota liha suolaliuokseen (30/70 suolaa ja vettä) vuorokaudeksi. Käännä liha, sekoita lientä ja anna maustua toinen vuorokausi.

Nosta liha liemestä, kuivaa talouspaperiin ja pistä grilliin.

Täytä foliovuoka leppäpurulla, (moottorisahalla saa purua nopeasti) kuumenna tohottimella tms. savuavaksi, laita grilliin ja sulje kansi. Pidä leppäpurujen alla pientä tulta niin, että purut kytevät hiljalleen ja tuottavat jatkuvaa savua. Peitä grilli (kts. kuva 2) pitääksesi savut grillin sisällä. Käännä liha parin tunnin jälkeen ylösalaisin ja jatka savustusta toiset pari tuntia. Valmis!

Liha kuivuu savustuksessa selkeästi, mutta on sisältä silti ihan raakaa. Pekonia voi leikata ja kypsentää kuin kaupan pekoniakin, mutta uskaliaimmat syövät pekonia raakana ihan sellaisenaan. Ei ole tullut oireita..

perjantai 11. tammikuuta 2013

Unkarilainen gulassi


Lapsemme ovat löytäneet keittokirjahyllystä uuden suosikkinsa: Tim Wilsonin ja Fran Warden kirjoittama Ginger Pig Meat Book toimii hyvin myös lasten kuvakirjana. Brittiläisten karjankasvattajien kirjan ensimmäisessä puoliskossa kerrotaan muun muassa lihan kasvattamisesta, rotujen eroista, leikkaamisesta, riiputtamisesta ja lihan valitsemisesta. Tämän osion kuvat elävistä eläimistä ovat erityisesti tyttöjemme mieleen.

Toinen osa on jaettu kuukausittain resepteihin ja kuvien eläimet ovat jo lautasella (ei niin kiinnostavaa). Vaikka en ikinä halua ruikuttaa Suomen kasvukauden lyhyydestä (koska on lopulta ihan oma valinta missä asuu), niin hiukan kaihertaa se, että ohje Pork fillet with new season rhubarb löytyy kirjasta helmikuun kohdalta. Ainakaan meillä ei ole odotettavissa raparperia vielä neljän viikon kuluttua. Alla sen sijaan ihan ehta talviruoka.


1 kg naudan rintaa tai etuselkää
2 rkl oliiviöljyä
2 sipulia
2 isoa valkosipulinkynttä
2 tl savustettua paprikajauhetta
1/2 tl kuivattu chiliä
2 tl jeeraa

suolaa ja mustapippuria
1 tölkki säilöttyjä kirsikkatomaatteja
1 tölkki tomaattimurskaa
1 iso purkki grillattuja paprikoita tai 3-4 paprikaa grillattuna ja kuorittuna
bulgarian jugurttia

tuoretta basilikaa

Kuutio liha ja ruskista oliiviöljyssä padassa. Lisää pilkotut sipulit ja valkosipulit ja paista pari minuuttia. Laita joukkoon mausteet ja jatka kypsennystä hetki. Lisää tomaatit ja tomaattimurska sekä tarvittaessa vettä, kunnes lihat ovat juuri ja juuri peittyneet. Kiehauta ja siirrä pata 160 asteiseen uuniin kolmeksi tunniksi. Tarkista pariin kertaan kypsennyksen aikana nesteen määrä: lisää vettä tai poista kansi tarpeen mukaan. Tavoitteena on pata, ei keitto.

Valuta paprikat ja revi pitkiksi siivuiksi. Lisää paprikat pataan ja kypsennä vielä vartti uunissa. Tarjoa perunan tai riisin kanssa jugurtilla ja basilikalla ryyditettynä.

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Kolme syytä rakastaa Chef & Sommelieria

 

Chef & Sommelierista on kirjoitettu sen pari vuotisen olemassaolon aikana niin paljon ylistäviä arvioita, etten edes viitsi alkaa keräämään ja linkittämään niitä tähän. Yhden lisäarvostelun sijaan haluan kertoa kolme syytä, joiden takia Chef & Sommelier on yksi ehdottomista suosikkiravintoloistani.

Ensinnä Sasun ja koko henkilökunnan vilpitön innostus ja avoimuus omasta jutustaan. Asiakkaalle kerrotaan avoimesti ja vuolaasti, mistä ja miten annokset on valmistettu: kysyttäessä ohje tulee grammalleen ja minuutintarkalla paistoajalla. Ruokaa harrastavalle ihmiselle ravintola on uskomaton tiedonlähde. Täällä ei varjella salaisuuksia eikä pimitetä tietoa, vaan keittiöstä suorastaan pursuaa hyvän ruoan ilosanomaa. Erään kokemuksen täydellinen vastakohta! Avoimuutta kuvaa hyvin myös ravintolan facebook-sivu, jossa on yhtä lailla kuvia raaka-aineista ja tekijöistä kuin tietoa viime hetken peruutuksista.

Toinen upea asia on raaka-aineiden täydellinen hyödyntäminen. Selleristä käytetään samaan annokseen juuri, mukula, varret ja lehdet. Purjon vihreät osat paahdetaan mustaksi ja jauhetaan mausteeksi. Kokonaisena ostetusta omasta kyytöstä hyödynnetään... no, kokonainen kyyttö (listalla 3.1. alkaen). Sasun neuvosta juuresten kuoret ja kannat käytetään meillä nykyään liemen keitossa.

Kolmas syy on se, että holitonta kohdellaan kuin holistia: tarjolla on viinimenun lisäksi yksi Helsingin ravintoloiden harvoista teemenuista. Johan valmistaa annoksille sopivat teet, jolloin porukan kuskikin kokee olevansa tasaveroinen ihminen. Huolella valittujen teeainesten aromit tukevat ruokaa kuten viinitkin - emme kenties ole tulleet ajatelleeksi, että teetä juodaan maailmassa ruoan kanssa enemmän kuin viiniä!