Näin joulun alla vietetään ruokablogeissa luomuviikkoa, joten pari ajatusta luomusta.
Kaupassa omaan ostoskoriin päätyy luomuna poikkeuksetta maitoa, munia ja lihaa. Valintaan vaikuttaa ensisijaisesti se, että luomuna kasvatetut eläimet elävät elämänsä hiukan väljemmin ja vapaammin kuin tavalliset lajitoverinsa.
Sinänsä luomumerkintä ei ole mitenkään ehdoton, koska kaikkein mieluiten valitsen lihaa, jonka kasvuolot olen itse nähnyt ja todennut inhimillisiksi - vai pitäisikö sanoa
eläimellisiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa joko omaa, tuttavan tai puolitutun tuotantoa, jota ei varsinaisesti saa päivittäistavarakaupasta.
Siitä, mitä saa kutsua luomuksi, on olemassa hyvin tarkat kriteerit. Esimerkiksi meidän omat kanamme ja niiden munat eivät ole luomua, koska kanat syövät lähipellon kauraa, jota ei ole viljelty luomuna. Samoin hunajaa ei voi myydä luomuna, elleivät viljelykset laajalla alueella mehiläisten elinpiirissä ole luomuviljelyksiä. Myöskään riistaa ei voida teknisesti pitää luomuna, koska ei voida olla varmoja siitä, mitä eläin on metsässä syönyt - siitäkin huolimatta, että riista jos mikä elää
luonnonmukaisesti.
Luomu ja lähiruoka menevät käsitteinä välillä iloisesti sekaisin, mutta jos minun pitäisi valita vain toinen, olen ehdottomasti lähiruokaihminen. Ostan paljon mielummin ihan tavallisia oman kylän kasviksia kuin samoja luomuna ulkomailta tuotuna. Nautin voidessani ostaa
Maatilapuodista jauhoja suoraan viljelijältä, joka on äskettäin itse käynyt ne jauhattamassa. Siitäkin huolimatta, että kaikki ei ole luomua.
Omissa resepteisssäni en ole pitänyt tapana lisätä luomu-termiä ainesosaluetteloon, koska valinta luomun käytöstä on joka tapauksessa lukijalla itsellään. Ihan suoraan ei tule mieleen ainuttakaan ohjetta, jossa luomun korvaaminen tavallisella tuoteella aiheuttaisi ruoan väistämättömän epäonnistumisen.
Kehittelin Emiliana Natura -luomuviinin ja viinitalon luomuhunajan innoittamana hiukan modifioidun "porkkanalaatikon", jossa on kaikki perinteisen laatikon ainekset. Performatiivisesti annoskuva ei ole kovin luomu, mutta minkäs teet, kun luomuaurinkoa ei ole paljoa näkynyt. Lisää luomua ja kuvakilpailua löytyy
yläkulman pallukasta.
1 rkl rikottuja ohrasuurimoita
250 g porkkanoita
1/2 dl vettä
1/2 dl + 1/2 dl Emiliana Natura -luomuviiniä
2 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
2 rkl hunajaa
maustepippuria
tuoretta minttua
Keitä ohrasuurimot kypsiksi ja pidä ne lämpiminä.
Pese porkkanat ja halkaise ne pituussuunnassa neljään tai kuteen lohkoon koosta riippuen.
Kaada paistinpannulle vesi sekä puolet viinistä ja esikeitä porkkanoita 6-7 minuuttia. Kaada mahdollisesti jäljelle jäänyt neste pois. Lisää pannuun oliiviöljy ja nosta lämpö kuumaksi. Mausta porkkanat suolalla ja jatka paistamista, kunnes porkkanat kypsyvät ja saavat väriä pintaan.
Sekoita yhteen 2 rkl hunajaa ja 1/2 dl viiniä. Kaada glaseeraus porkkanoiden päälle ja jatka kypsentämistä vielä noin minuutin ajan.
Yhdistä ohrasuurimot ja porkkanat. Mausta lopuksi rouhitulla maustepippurilla ja tuoreella mintulla.