tiistai 29. marraskuuta 2011

Kaappien tyhjennystä eli lammaskeittoa linsseillä


Viime ajat on meillä paljolti mennyt tavaroiden pakkaamiseen ja kaappien tyhjennykseen. Tässäkin muutossa on ollut neuroottinen tarve päästä eroon kaikista ylimääräisistä tavaroista ennen muuttoa. Erityisesti tätä on saanut tehdä keittiössä käyttämällä loppuun mahdollisimman monta avattua pussia, purkkia, tölkkiä ja pulloa. Ruokalista on siis tavallistakin enemmän koostunut siitä "mitä kaapista löytyy".

Myös pakkasesta on tullut vastaan kivoja löytöjä. Kuten sitruuna-jugurttimarinoitua lammasta.


2 keskikokoista sipulia
2 porkkanaa
1 varsisellerin varsi
1 valkosipulin kynsi
1 tl jeeraa jauhettuna
ripaus kanelia
2 rkl oliiviöljyä

75 g vihreitä linssejä
7,5 dl liha- tai kanalientä
kourallinen kypsää lampaanpaistia riivittynä
silolehtipersiljaa
kevätsipuliasuolaa ja mustapippuria

Pilko sipulit, porkkanat, varsiselleri ja valkosipulit niin pieniksi kuutioiksi kuin jaksat. Kuumenna öljy padassa ja paista jeeraa ja kanelia hetki. Lisää kasvikset ja hauduta miedolla lämmöllä pehmeiksi.

Laita linssit pataan ja kaada liemi päälle. Kiehauta ja anna porista kannen alla kunnes linssit ovat kypsiä. Lisää tarvittaessa nestettä.

Lisää lihat, silputtu persilja ja kevätsipuli. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

lauantai 19. marraskuuta 2011

Vielä vähän luomukanasta

Lyhyenä jatkona jokin aika sitten kirjoittamaani postaukseen luomukanoista. Olen valmistanut kaksi neljästä ostamastani Pajuniemen luomukanasta. Ero tavalliseen broileriin on ollut melkoinen. Kanoihin sopii hyvin kuvaus "kuivan kesän oravasta", sillä reilun kilon painoisissa linnuissa ei ole ollut syötävää juuri nimeksikään.

Verrattuna tavalliseen broileriin rintalihat ovat mitättömät, siivissä ei ole syötävää yhtään, mutta koivet ovat varsin reippaat. Valitettavasti liha niissä on ollut molemmilla kerroilla äärettömän sitkeää. Parhaiten kana sopisi kokonaisena valmistettavaksi ja käsin syötäväksi. Yksi per syöjä. 

Tavallaan tämä on aika ymmärettävää, koska tehotuotettu broileri on tunnetusti jalostettu kasvattamaan suuret rintalihakset kaiken muun kustannuksella. Tämä ei selvästikään ollut sitä, muttei myöskään ihan sitä mitä odotin.

Mielummin syön ranskalasita luomukanaa. Tai olen syömättä kokonaan.

lauantai 12. marraskuuta 2011

Lanttua haasteesta


Kiitos Uusi Musta ja Hanna! Ilman teitä tämäkin herkku olisi jäänyt tekemättä. Uusi Musta järjesti ruokabloggaajille haasteen suomalaisten juuresten puolesta. Haasteessa haetaan suomalsisille juureksille makupareja maailmalta.

Itselleni sattunutta lanttua  ei nopean googlauksen perusteella käytetä ruoanvalmistuksessa juuri missään muualla kuin Suomessa, Ruotsissa ja satunnaisesti Englannissa. Täten melkein minkä tahansa ainesosan lisääminen lantun oheen luettakoon cross-kitcheniksi. Tekemäni lanttulastut kantavat hienoisia kaikuja lähi-idästä, vaikka juuret ovatkin syvällä suomalaisessa mullassa. Kirjaimellisesti.

Me söimme lantut kuumana suoraan pelliltä sellaisenaan. Jos jotakin näiden ohessa haluaisi tarjota, olisi se ehdottomasti pitkään haudutettua, barbeque-maustettua porsaan kylkeä Lastut toimivat melkein yhtä hyvin  kylmämä kuin kuumana. Tuolloin annostelisin hunajaa vähän maltillisemmin. Se tahtoi vähän vetistää lanttuja.

Ensi viikolla juureksista on vuorossa palsternakka, jota haastan tekemään Vatsasekaisin Kilinkolin ja Kädenvääntöä -blogit


puolikas (350g) lanttu

3 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
1 tl jeeraa jauhettuna
1 rkl seesaminsiemeniä
2 rkl juoksevaa hunajaa
2 tl konjakkia


Kuori lanttu ja leikkaa siivuiksi kuorimaveitsellä. Kuivaa siivut keittiöpyyhkeeseen.

Sekoita kulhossa lanttusiivut, suola, jeera ja oliiviöljy. Kaada lantut uunipellille ja levitä mahdollisimman tasaisesti yhteen kerrokseen. Paista 250 asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia eli kunnes alkavat vähän palamaan..

Paahda lanttujen paistuessa seesaminsiemenet kuivalla pannulla. Sekoita hunaja ja konjakki juoksevaksi.

Yhdistä lantut, seesaminsiemenet ja hunaja ja nauti heti.

tiistai 8. marraskuuta 2011

Myydään keittiö...


...ja kaupan päälle pari huonetta.
Nyt on tullut haikea aika luopua rakkaasta keittiöstä ja antaa keittovuoro seuraavalle.


Keittiön keskipisteenä on Smegin kaasuliesi, joka oli lähtökohta koko remonttia suunniteltaessa.


Keittiön suunnitteli Asmo Noronen, joka on sittemmin kunnostautunut muun muassa Iskun muotoilujohtajana.


Kaikki koneet ovat italialaisia Smegeja, paitsi jääkaappipakastin, joka on Fisher & Paykel.


Virallisempi esittely löytyy täältä.