Mietin, kuka valitsee noista kahdesta ensimmäisen vaihtoehdon. En ole vielä keksinyt.
maanantai 30. maaliskuuta 2009
Muikun ja muikun hinta
Kävin tänään marketissa ja huomasin kylmähyllyssä muiden kalasäilykkeiden vieressä valmiiksi paistettuja muikkuja hintaan 21 euroa kilo. Styroksiin pakatut ja muovikelmutetut pikkukalat olivat... no, luotaantyöntäviä. Saman kaupan kalatiskiltä sai tuoreita 4,90 euroa kilo.
Mietin, kuka valitsee noista kahdesta ensimmäisen vaihtoehdon. En ole vielä keksinyt.
Mietin, kuka valitsee noista kahdesta ensimmäisen vaihtoehdon. En ole vielä keksinyt.
sunnuntai 29. maaliskuuta 2009
Paistetut muikut
Enpä tiennyt aiemmin, että paistetuista muikuista voi tulla itse tehtynä aivan yhtä hyviä kuin torilta ostetut ovat. Toisaalta, miksi ei voisi kun ruoka on niin yksinkertainen. Idea ja ohje tuli Ulla-kälyltä, joka oli paistanut muikkuja monta kertaa.
Perkasin kalat (pää ja sisälmykset pois) ja kierittelin ne jauhoseoksessa, jossa oli desi ruisjauhoa, desi vehnäjauhoa ja ruokalusikallinen jauhettua merisuolaa. Paistoin muikut voissa melko kuumalla valurautapannulla. Lopputuloksena oli pinnasta rapeat ja sisältä mehukkaat muikut, jotka oikeasti oli ihan yhtä hyviä kuin Kuopion torilla.
Hyvää, helppoa ja halpaa. Ainoana miinuksena oli kotona loppu päivän leijuva voissa paistetun kalan haju...
Perkasin kalat (pää ja sisälmykset pois) ja kierittelin ne jauhoseoksessa, jossa oli desi ruisjauhoa, desi vehnäjauhoa ja ruokalusikallinen jauhettua merisuolaa. Paistoin muikut voissa melko kuumalla valurautapannulla. Lopputuloksena oli pinnasta rapeat ja sisältä mehukkaat muikut, jotka oikeasti oli ihan yhtä hyviä kuin Kuopion torilla.
Hyvää, helppoa ja halpaa. Ainoana miinuksena oli kotona loppu päivän leijuva voissa paistetun kalan haju...
keskiviikko 25. maaliskuuta 2009
Lopputalven mozzarellasalaatti
Olen aina ollut sitä mieltä, että tietyt ruokalajit kuuluvat tiettyyn vuodenaikaan. Mozzarellasalaatti kuuluu ehdottomasti kesään. Tästä huolimatta tuli tehtyä, vaikka ikkunasta näkyy hanget.
Olen entistä vakuuttuneempi, että tietyt ruokalajit kuuluvat vain tiettyyn vuodenaikaan...
Olen entistä vakuuttuneempi, että tietyt ruokalajit kuuluvat vain tiettyyn vuodenaikaan...
Tunnisteet:
kasvis,
mozzarella,
salaatti
sunnuntai 22. maaliskuuta 2009
Salvialla savustettu lohi ja kikhernesalaatti
Tämä on erittäin monesti toimivaksi todettu ruoka. Lohen savustuksessa tein pientä kokeilua lisäämällä pihalta kuivia salvian oksia leppälastujen joukkoon. Sitä, tuliko kalaan tästä mitään sävyä, en ole ihan varma... Muuten kalassa ei ollut mukana muuta kuin mustapippuria ja suolaa.
Kikhernesalaatissa on oikeastaan kaikkia niitä aineksia, joista itse eniten pidän. Käytän tähän - niin kuin kaikkeen muuhunkin - valmiiksi keitettyjä kikherneitä purkista. Jostain syystä en ole lukuisista yrityksistä huolimatta saanut kuivista herneistä keittämällä yhtä hyvää lopputulosta.
Kikhernesalaatti
tölkki kikherneitä
reippaasti lehtipersiljaa
vähän vähemmän minttua
pari vartta kevätsipulia
tuore chili
puolikas punasipuli
noin puolikkaan sitruunan mehu
ripaus kanelia, paprikaa ja suolaa
oliiviöljyä
Kikhernesalaatissa on oikeastaan kaikkia niitä aineksia, joista itse eniten pidän. Käytän tähän - niin kuin kaikkeen muuhunkin - valmiiksi keitettyjä kikherneitä purkista. Jostain syystä en ole lukuisista yrityksistä huolimatta saanut kuivista herneistä keittämällä yhtä hyvää lopputulosta.
Kikhernesalaatti
tölkki kikherneitä
reippaasti lehtipersiljaa
vähän vähemmän minttua
pari vartta kevätsipulia
tuore chili
puolikas punasipuli
noin puolikkaan sitruunan mehu
ripaus kanelia, paprikaa ja suolaa
oliiviöljyä
perjantai 20. maaliskuuta 2009
Lämmin salaatti fetasta ja muusta
Tämän ruoan idea löytyi Glorian Kotiviini ja ruoka -lehdestä, jossa se oli nimellä lämmin kreetalainen salaatti.
Paahdoin uunissa punasipuleita, kirsikkatomaatteja, valkosipulia ja tuoreita chilipalkoja, jotka oli marinoitu öljy-viinietikka-hunajakastikkeella.
Loppuvaiheessa laitoin uuniin viideksi minuutiksi myös kuivatetulla mintulla ja paprikalla maustetun fetajuuston. Lautaselle punamangoldia, tavarat uunista päälle ja annos oli valmis.
Suoraan sanottuna näin valmistettu feta ei oikein innostanut. Koostumus muuttui kumimaiseksi ja suolan terävyys tuntui katoavan. Feta ja salaattijuustoja tietysti on valtavat valokoimat ja joku toinen olisi toiminut varmasti paremmin. Itse vaihtaisin kuitenkin fetan halloumiin, joka toimii lämmitetynä aina.
Paahdoin uunissa punasipuleita, kirsikkatomaatteja, valkosipulia ja tuoreita chilipalkoja, jotka oli marinoitu öljy-viinietikka-hunajakastikkeella.
Loppuvaiheessa laitoin uuniin viideksi minuutiksi myös kuivatetulla mintulla ja paprikalla maustetun fetajuuston. Lautaselle punamangoldia, tavarat uunista päälle ja annos oli valmis.
Suoraan sanottuna näin valmistettu feta ei oikein innostanut. Koostumus muuttui kumimaiseksi ja suolan terävyys tuntui katoavan. Feta ja salaattijuustoja tietysti on valtavat valokoimat ja joku toinen olisi toiminut varmasti paremmin. Itse vaihtaisin kuitenkin fetan halloumiin, joka toimii lämmitetynä aina.
keskiviikko 18. maaliskuuta 2009
Meriahven sekä paahdetut puna- ja keltajuuret
Löysin omasta lähi-lähi-ruokakaupastani eli Ingemo ja Henrik Fröbergin Maatilapuodista uuden tuttavuuden eli keltajuuren. Vähän golfpalloa suurempi juures oli melko rujon näköinen, mutta kuoren alta löytyi hiukan porkkanaa kellertävämpi ja maultaan pitkälti punajuuren makuinen juures.
Paahdoin molempia - punajuuri neljässä osassa ja keltajuuret kokonaisina - reilun tunnin melko kuumassa uunissa. Juuresten hiukan jäähdyttyä kuorin ne ja maustoin sitruunalla, suolalla ja lehtipersiljalla.
Samaan aikaan uunissa valmistui valkosipulilla, timjamilla ja balsamicolla maustettu kokonainen meriahven, joka sekin oli uutta omassa pöydässä. Vaikka tuoreen kalan lennättäminen toiselta puolelta Eurooppaa (tai maailmaa) tuntuu jotenkin oudolta, oli ihan kiva saada välillä vaihtelua perinteiseen kalatarjontaan.
Paahdoin molempia - punajuuri neljässä osassa ja keltajuuret kokonaisina - reilun tunnin melko kuumassa uunissa. Juuresten hiukan jäähdyttyä kuorin ne ja maustoin sitruunalla, suolalla ja lehtipersiljalla.
Samaan aikaan uunissa valmistui valkosipulilla, timjamilla ja balsamicolla maustettu kokonainen meriahven, joka sekin oli uutta omassa pöydässä. Vaikka tuoreen kalan lennättäminen toiselta puolelta Eurooppaa (tai maailmaa) tuntuu jotenkin oudolta, oli ihan kiva saada välillä vaihtelua perinteiseen kalatarjontaan.
Tunnisteet:
kala,
keltajuuri,
meriahven,
punajuuri
perjantai 13. maaliskuuta 2009
Tomaattikastike
Teen ja käytän usein tätä herkullista tomaattikastiketta pastaan, pizzaan ja ihan mihin vain keksin. Tämän kokoisesta satsista otan yleensä yhden annoksen heti käyttöön ja kolme laitan pakkaseen.
6 tölkkiä kuorittuja tomaatteja
2 pientä purkkia tomaattipyrettä
3 sipulia
3 valkosipulin kynttä
2 varsisellerin vartta
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria
Kuullota sipuli- ja varsisellerikuutioita öljyssä erittäin pienellä tulella parikymmentä minuuttia kunnes ne ovat pehmeitä ja makeita. Lisää valkosipulit ja kuullota vielä hetki.
Lisää tomaatit ja pyree ja hauduta ilman kantta kunnes kastike on sopivan paksuista. Perään suolaa ja pippuria maun mukaan.
Vuodenajasta riippuen olen lisännyt lopussa myös reippaasti tuoretta oreganoa, jota juuri nyt ei ollut saatavilla. Samoin olen toisinaan käyttänyt haudutusvaiheessa punaviiniä.
6 tölkkiä kuorittuja tomaatteja
2 pientä purkkia tomaattipyrettä
3 sipulia
3 valkosipulin kynttä
2 varsisellerin vartta
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria
Kuullota sipuli- ja varsisellerikuutioita öljyssä erittäin pienellä tulella parikymmentä minuuttia kunnes ne ovat pehmeitä ja makeita. Lisää valkosipulit ja kuullota vielä hetki.
Lisää tomaatit ja pyree ja hauduta ilman kantta kunnes kastike on sopivan paksuista. Perään suolaa ja pippuria maun mukaan.
Vuodenajasta riippuen olen lisännyt lopussa myös reippaasti tuoretta oreganoa, jota juuri nyt ei ollut saatavilla. Samoin olen toisinaan käyttänyt haudutusvaiheessa punaviiniä.
maanantai 9. maaliskuuta 2009
Pastatalkoot
Menneennä viikonloppuna tehtiin lankomiehen kanssa tuorepastaa kerralla melkein koko suvulle. Ohjelmassa oli ravioleja pancetta-timjami- ja ricotta-salvia -täytteillä sekä punajuuri-tagliatelle.
Perusohjeena noudatettiin nyrkkisääntöä yksi muna ja 100 g jauhoja per annos. Saporin lopetettua ei aitoja italialaisia jauhoja ollut taaskaan saatavilla, joten käytössä oli suomalainen durum-jauho.
Pienen ajatuskatkoksen takia tagliatelleen jouduttiin käyttämään etikkasäilöttyjä punajuuria. Valmistusvaiheessa pelotti tosissaan, meneekö koko satsi roskiin, mutta kypsässä pastassa etikkaa ei onneksi juuri huomannut. Varmaankin turvallisempaa on silti käyttää ihan normipunajuurta.
Kaikkiaan urakassa meni kolmisen tuntia ja lopputuloksena oli kylläisiä vatsoja ja lisää täytettä pakastimeen.
Perusohjeena noudatettiin nyrkkisääntöä yksi muna ja 100 g jauhoja per annos. Saporin lopetettua ei aitoja italialaisia jauhoja ollut taaskaan saatavilla, joten käytössä oli suomalainen durum-jauho.
Pienen ajatuskatkoksen takia tagliatelleen jouduttiin käyttämään etikkasäilöttyjä punajuuria. Valmistusvaiheessa pelotti tosissaan, meneekö koko satsi roskiin, mutta kypsässä pastassa etikkaa ei onneksi juuri huomannut. Varmaankin turvallisempaa on silti käyttää ihan normipunajuurta.
Kaikkiaan urakassa meni kolmisen tuntia ja lopputuloksena oli kylläisiä vatsoja ja lisää täytettä pakastimeen.
sunnuntai 8. maaliskuuta 2009
Kuhaa ja fenkolia foliossa
Tämän ruoan idea on puhtaasti Jamie Oliverilta, jonka muistan jo aivan ensimmäisissä ohjelmissaan valmistaneen kalaa ja vihanneksia foliopaketissa.
Laitoin fenkoliviipaleet, kirsikkatomaatit, kalamataoliivit ja valkosipulia astiaan, maustoin suolalla ja valkopippurilla ja kaadoin päälle oliiviöljyä sekä tilkan Pernodia (joka on itseasiassa ihan kätevää ruoanlaitossa). Kasvikset maustuivat jääkaapissa parisen tuntia jonka aikana suolasin kuhan ja maustoin provencelaisella mausteseoksella jossa mukana mm. fenkolin siemeniä.
Kumosin kasvikset foliolle, kuhan päälle ja mukaan vielä loraus valkkaria. Paistoin tiivistä pakettia kohtuullisen kuumassa uunissa reilun vartin.
Fenkolit ehtivät hyvin kypsyä, mutta suutuntuma jäi vielä kivan pureksittavaksi. Maku oli kivan aniksinen, jossa valkosipuli kuitenkin hallitsi melkoisen voimakkaasti. Ruoka olisi hyvin toiminut kokonaan ilmankin.
Laitoin fenkoliviipaleet, kirsikkatomaatit, kalamataoliivit ja valkosipulia astiaan, maustoin suolalla ja valkopippurilla ja kaadoin päälle oliiviöljyä sekä tilkan Pernodia (joka on itseasiassa ihan kätevää ruoanlaitossa). Kasvikset maustuivat jääkaapissa parisen tuntia jonka aikana suolasin kuhan ja maustoin provencelaisella mausteseoksella jossa mukana mm. fenkolin siemeniä.
Kumosin kasvikset foliolle, kuhan päälle ja mukaan vielä loraus valkkaria. Paistoin tiivistä pakettia kohtuullisen kuumassa uunissa reilun vartin.
Fenkolit ehtivät hyvin kypsyä, mutta suutuntuma jäi vielä kivan pureksittavaksi. Maku oli kivan aniksinen, jossa valkosipuli kuitenkin hallitsi melkoisen voimakkaasti. Ruoka olisi hyvin toiminut kokonaan ilmankin.
sunnuntai 1. maaliskuuta 2009
Osso buco porosta
Porosta ruoanlaiton yhteydessä tulee ensimmäisenä mieleen kylmäsavustetut viipaleet, joilla maustaa kivasti erilaisia keittoja. Toisena mieleen tulee kauppahallien myymälät, jotka myyvät törkykalliita vakuumipakattuja paloja turisteille. Jostain syystä ainakaan itselleni ei ole tullut mieleen niitä ostaa. Ilokseni kuitenkin löysin suuren marketin pakastealtaasta poron potkaa, joka maksoi hitusen enemmän kuin tavallinen jauheliha.
Koiven palat saivat yön yli makua valkosipulista, katajanmarjoista, mustapippurista, timjamista ja rosmariinista. Kuullotin padassa pari porkkanaa ja sipulia sekä porot mausteineen ja lisäsin vähän paseerattua tomaattia ja punaviiniä. Nestettä tuli kaikkiaan vain sen verran että pohja peittyi eikä pohjaan palamisen vaaraa ollut. Haudutin pataa oikein pienellä liekillä kolmisen varttia jonka jälkeen lorautin joukkoon tujauksen kermaa.
Lapin puikuloista tehdyn peruna muusin kanssa kokonaisuus toimi ihan hienona sunnuntairuokana.
Koiven palat saivat yön yli makua valkosipulista, katajanmarjoista, mustapippurista, timjamista ja rosmariinista. Kuullotin padassa pari porkkanaa ja sipulia sekä porot mausteineen ja lisäsin vähän paseerattua tomaattia ja punaviiniä. Nestettä tuli kaikkiaan vain sen verran että pohja peittyi eikä pohjaan palamisen vaaraa ollut. Haudutin pataa oikein pienellä liekillä kolmisen varttia jonka jälkeen lorautin joukkoon tujauksen kermaa.
Lapin puikuloista tehdyn peruna muusin kanssa kokonaisuus toimi ihan hienona sunnuntairuokana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)