maanantai 3. joulukuuta 2012

Gnoccheja ja hirvenlapaa



Tein gnoccheja edellisen kerran vuonna 1998 ja on ihan selvä syy miksi aikaa on kulunut. Gnocchit maistuivat tuolloin aivan kauheilta. Muistikuva vetisestä keitetystä perunamuusista on tähän asti estänyt kokeilemasta uudestaan.

Harmittavasti uusi yritys ei muuttanut mitään. Gnocchit maistuivat edelleen vetiseltä, keitetyltä perunamuusilta. Ja vehnäjauholta, mikä ei tietysti luulisi olevan yllätys koska aineksina on lähinnä perunamuusia ja vehnäjauhoja. Odotus siitä, että kokonaisuus olisi enemmän kuin osiensa summa ei täyttynyt. Voi olla, että minulta on jäänyt gnocchejen syvimmästä olemuksesta jotain tärkeää ymmärtämättä. Valaiskaa, jos olette tässä asiassa viisaampia.

Alla ohje, mutta en suosittele ketään kokeilemaan.


600 g jauhoisia perunoita
1 valkosipulinkynsi
1 dl vehnäjauhoja
kourallinen parmesaania raastettuna
1 muna
suolaa ja mustapippuria
Kuori perunat ja valkosipuli ja keitä kypsiksi. Valuta ja nuiji muusiksi. Lisää parmesaani ja muna ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

Vaivaa massa tasaiseksi, jaa neljään osaan ja pyörittele tangoiksi. Leikkaa terävällä veitsellä paloiksi.

Keitä gnocchit parissa erässä kiehuvassa vedessä tai laita pataan suoraan pataan kiehumaan.



Hirvipata oli onneksi hyvää ja suunnilleen näin:

Perjantai-iltana vajaa kilo lapaa meni marinoitumaan valkosipulin, punasipulin, katajanmarjojen, timjamin ja öljyn kanssa.

Lauantai-iltana lavat ruskistuivat ja menivät nestetilkan kera padassa leivinuuniin 90 asteeseen.

Sunnuntaina keskipäivällä lisäsin pataan kuutioina kolme porkkanaa ja puolikkaan sellerin, ruokalusikallisen tomaattipyrettä, tölkillisen tomaatteja, desin punkkua ja pari desiä vettä. Kiehautin radan liedellä ja siirsin takaisin leivin uuniin 110 asteeseen noin kolmeksi tunniksi.

36 kommenttia:

  1. Mä olen keittämisen sijaan paistanut gnocchit aina (salvia)voissa pannulla pinnalta rapsakoiksi ja siten tehtyinä ne ovat kyllä olleet hyviä.

    Mutta: IHANAT KUVAT!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riikka! Kivat kuvat onneksi lohduttaa.

      Tuo paistaminen tosiaan kuulostaa kyllä järkevältä. Varsinkin salvian kanssa.

      Poista
    2. Olen niin samaa mieltä: pannu+gnoccit+voi=hyvä.

      Poista
    3. Joop, pannulla pyörittelyä tulin minäkin tänne ehdottelemaan. Osaisikohan muuten Riikka tai joku muu kommentoida, että riittääkö tosiaan pelkkä pannulla paistaminen? Vai onko lopputulos parempi, jos gnocchit ensin keitetään ja vasta sitten haetaan sitä paistopintaa? Vinkit sekä kotitekoisien että kaupan gnocchien suhteen ovat tervetulleita! :D

      (Meitsi kyllä pitää pelkästään keitetyistäkin gnoccheista, jos vaan tarjoilu on onnistunut, esim. mausteikas kastike. Mutta rapsakka paistopinta toki aina plussaa.)

      Poista
  2. Gnocchejen syvimpään olemukseen ei löydy käsitystä.. Tuo Riikan idea vaikuttaa pätevältä.
    Sen sijaan hirvipata herättää pientä kateutta. On täytynyt olla aika täydellistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi padalla sai vatsan täyteen. Kamalan vaikea oli löytää hirvestä mitään muuta kuin paisteja. Esim mitään luullista ei tullut vastaan.

      Poista
  3. Hmm, minä olen syönyt miehen tekemänä aivan ihania kevyitä pilvipalleroita, joita myös gnoccheiksi kutsutaan. Olivat käsittääkseni sekä keitettyjä että voissa paistettuja. Herkkua kuitenkin.
    Pitänee kysäistä resepti, jos herra sen vielä muistaisi. Yleensä ei enää syödessä muista, mitä keittiössä teki...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että gnocchit voi oikeasti olla herkullisia ja keveitä. Kai vielä joskus täytyy uskaltautua kokeilla.

      Poista
  4. Paista ensin voissa.(esim.salvia niinku Riika mainitsi) ja kannattaa myös koittaa rasvakeitintä Gnoccheille. Toimii! Sit kannattaa myös kokeilla täyttää ne jollaki haluamallas täytteellä. niin ja hirvipataa rokkaa. Yksi lempiruokia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uppopaisto toimii kyllä aina! Sen kaikkialle leijailevan rasvan hajun takia tulee vaan tehtyä aika harvoin. Hirvi on tosiaan kyllä aika parasta!

      Poista
  5. Ricotta gnocchitaikinassa tuo ihanaa keveyttä ja keittämisen jälkeen minäkin olen ne vielä paistanut. Ja saanut ainakin kerran tai kaksi suloisen ilmavia ja kepeitä herkkuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Seuraavaksi siis ricottaa taikinaan ja salviavoissa paisto.

      Poista
  6. Minäkin olen ihan samaa mieltä gnoccheista. Voi tosin johtua omasta osaamattomuudesta. Olen ajatellut testata niitä jossain todella hyvässä ravintolassa varmistaakseni, onko kyse gnocchista vai kokista. Mutta onneksi on noin mahtava hirvipata, se lievittää gnocchituskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, että jaat tämän kokemuksen. Hyvässä italialaisessa voisi tosiaan tsekata millaisia gnocchien "kuuluisi" olla. Mutta missä? Sassossa?

      Poista
    2. Sasson listalla ei ole tullut vastaan. Eikä taida olla Gastonessakaan. Muistan, että Merituuli kehui saaneensa jossain loistognoccheja, olisikohan ollut jopa siellä teidän paikallisessa?

      Poista
    3. Juu, se oli siellä teidän nurkilla Bistro o Matissa. Samaten Berthassa Tampereella oli hyviä gnoccheja, tuulihattutaikinasta tehtyjä. Ja Chef & Sommelierissä.

      Olen paininut saman gnocchi-ongelman kanssa jo pitkään. Olen koittanut monesti ravintolassa, myös Italiassa, mutta toistaiseksi nämä kolme edellämainittua ovat olleet ainoat maistuneet. Kotona tehdyt ovat olleet ihan plääh, vaikka uskoin vahvasti kurpitsaisten gnocchien onnistuvan.

      Hirmu hyviä ja käyttökelpoisen oloisia vinkkejä täällä, ehkä minäkin joskus vielä...

      Poista
    4. Kiitos, Merituuli, ravintolavinkeistä. Bistro o Matissa onkin pitänyt taas käydä. Josko siellä sitten...

      Ja "kiva" kuulla, että olet paininut samojen ongelmien kanssa.

      Poista
  7. Suurena gnocchien ystävänä aloin melkein kiehua. En ole itse gnocchi-mestari, mutta vetinen perunamuusifiilis johtuu vain huonosti tehdystä gnocchista. Suosittua herkkua kannattaa maistaa ensin vaikka syntysijoillaan ennen kuin tyrmää sen. Italiassa olen saanut aina ensiluokkaisia gnoccheja. Omaan makuun se maistuu parhaalta keitettynä ja sitten paistettuna. Tässä ihan simppeli perusresepti, jota kokeilin viikko sitten: http://blogit.mtv3.fi/sivumaku/2012/11/28/gnocchit-ja-saksanpahkinakastike/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä kiehu, Jani! Väärin perustein eli omaa osaamattomuuttani olen lytännyt gnocchit. Uskotaan. Ja kiehuisin itsekin, jos joku mollaisi risottoa, jos ei kerran osaa sitä valmistaa.

      Tuo linkkisi näyttää varsin hyvältä, joten paneudun siihen.

      Poista
  8. Heippa! Sellaisen silmään, joka on kyennyt onistuneita gnoccheja tekemään näyttävät nuo sinun aivan liian tiiviltä. Gnoccheja tehdessä kannattaa keitetyt perunat ensin nopsasti "höyryttää kuivaksi" ja sitten puristaa perunalumeksi puristimen avulla, ei missään tapauksessa survoa muusi tyyliin. Sitten kaikki ainekset tulisi sekoittaa hyvin kevyin ottein vaikkakin huolella sekaisin, niin että taikinaan jäisi mahdollisimman paljon ilmaa. Älä missään tapauksessa siis vaivaa taikinaa!!! Omat gnocchini joudun lähinnä puristelemaan pötköksi reilusti jauhoitetulla työtasolla kun taikina on niin pehmoista, jos siis pystyt huoletta rullaamaan pötköjä kuten pikkuleipätaikinaa tiedät mokanneesi. Toivottavasti annat näille herkuille vielä toisen mahdollisuuden ja tosiaan tuo salviavoissa paistaminen antaa täydellisen rapean pinnan, ilman paistoa kannattaa gnocchit upottaa maukkaaseen kastikkeeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos neuvoista. Ne ovat tarpeen.

      En kyllä ymmärrä miten vielä pehmeämmät gnocchit voi pysyä keitettäessä kasassa, nuokin alkoivat hajoilemaan. Kyllä mä vielä annan näille uuden mahdollisuuden nyt, kun neuvoja on tullut kiitettävästi.

      Poista
  9. Hei Jasu! Olen käynyt kurkkimassa blogiasi siitä lähtien kun löysin kerran sattumalta lampaanpaloittelukuvasi. Ihan mahtavaa, että julkaiset myös epäonnistumisia! Kaikki ei ole aina niin täydellistä.
    Kotkassa on näkötornin alakerrassa kiva pieni ravintola nimeltä La Majacca, missä italialainen mies kokkaa ja hänen suomalainen vaimonsa tarjoilee. Lista on suppea ja vaihtuva, joten en päässyt käydessäni maistamaan heidän gnocchejaan. Facebooksivullaan he kommentoivat, että kun gnoccheja oli tarjolla, vain muutama asiakas tilasi niitä... Tässä kuitenkin polku kurkistamaan ohjetta, joka lähtee siitä, että perunat kypsennetään uunissa: www.lamajacca.com - Scuola di Cucina - Ricette - Primi - Primi Caldi - Gnochhi.
    Kypsentämisen tekisin itse niin, että lyhyt keittäminen vedessä, valutus + kuivaus keittiöliinan päällä ja sitten nopea pyöräytys voissa. t.Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kaikki tosiaankaan ole täydellistä. Aika monet ruoat ovat tietysti keskinkertaista ja tavallista, josta on kaikkein vaikein kirjoittaa mitään, jonka takia monet jutut jääkin bloggaamatta.

      Kiitos tuosta ravintolavinkistä! Kotka on vanha melkein-kotikaupunkini, joten tiedän näkötornin hyvin. Täytyypä laittaa ravintolakäynti agendalle.

      Poista
  10. No höh, tulin tänne täydellisen gnocchionnistumisen perässä ja saman ongelman kanssa pyörit kuin minäkin :D
    Mikä niissä onkin niin vaikeaa, olen kokeillut kolme kertaa ja aina tuloksena limaisia palluroita. Ja Italiassa olen syönyt täydellisiä gnoccheja joita EI oltu paistettu, että on sellaisetkin mahdollisia, jos vain hanskais.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes! En ole yksin!

      Tiedän kyllä, että taidoista on kiinni, mutta ihan lehden ohjeen mukaan yritin tehdä, enkä suinkaan keksiä itse miten gnoccheja tehdään. Paistamatta en kyllä ainakaan enää ikinä valmista.

      Poista
  11. Taitaa olla vika kokissa:)
    Satu
    Italia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tullut jo selväksi. Anteeksi ;)
      Jasu
      Suomi

      Poista
    2. Eikö vika ollut ennemminkin ohjeessa.
      a.

      Poista
  12. Ohjeessa joo, mutta toki kokkina kannan lopullisen vastuun...

    VastaaPoista
  13. Saat anteeksi, mutta älä luovuta ja jätä se valkosipuli pois :)
    Satu

    VastaaPoista
  14. Hei!

    Tää kysymys ei nyt liity mitenkään tähän postaukseen vaan yhteen viiniin. Törmäsin kommenttiisi toisessa blogissa, jossa viinivinkkinä annettiin Appassimento Vivaldi. Olit kommentoinut, että pidät enemmän Alkon toisesta appassimento-viinistä. Mikä viini se on? Alkon tuotehaulla en löytänyt kuin tuon yhden mutta kiinnostaisi kovasti! Tästä Appassimento Vivaldistakin olen pitänyt. Kiitti jo etukäteen! terkuin Hanna

    VastaaPoista
  15. Hei. Piti oikein muistella. Se toinen jota tarkoitin on Solo Passione Appassimento Rosso Veronese. Hyvin hyvin muheva ja mausteinen joka meni ihan sellaisenaan juotuna nautiskeluviininä. Toivottavasti löydät valikoimista!

    VastaaPoista
  16. En ole minäkään syönyt vielä koskaan hyviä gnoccheja. Kaksi kertaa olen tosin vain maistanut, mutta molemmilla kerroilla on tuntunut siltä, että niihin tukehtuu, raskaita ja mauttomia kökköjä. Itse en ole uskaltautunut tekemään, vaan olen syönyt ravintolassa (Italiassa molemmat kerrat).

    Jotenkin kaivaa tämä, sillä onhan niiden voitava olla hyviäkin, kun kerran niitä kehutaan siellä sun täällä. Ja näitäkin kommentteja lukiessa on pakko siihen uskoa.

    Toivottavasti pääsen joskus vielä kelpoja maistamaan, kunpa tietäisin missä :)

    VastaaPoista
  17. Haa haa! Ei se alkuperäpaa ja paikallisuus siis takaa onnistumista ja elämystä ;) Harmi siis sulle, että olet joutunut pettymään. Uskon kyllä kanssasi siihen, että niiden on joskus jossakin tilanteessa voitava olla mahtavia, koska klassikkoasemassa ovat.

    VastaaPoista
  18. Juuri tänän illalliselle tein nopeata versiota 1 paketista mummonmuusista, munasta ja 4dl jauhoista lisäten hieman juustoraastetta, keitin nopeasti ja voipannulle suoraa, tuli tosi pehmeitä ja hyviä, kastikkeen ja grillin kerä...

    VastaaPoista